EU:n on varauduttava pahimpaan ja tyydyttävä siihen, että USA runnoo Ukrainaan rauhan Putinin ehdoilla − yksi jäsenmaa näytti jo, mitä käytännössä pitää tehdä

Saksa ei viime viikkoina ole ollut aktiivisesti mukana, kun Euroopassa on yritetty korjata Trump-pyörremyrskyn aiheuttamia vahinkoja. EU:n suurin jäsenmaa on vaalien jälkeisessä poliittisessa välitilassa. Alkuviikosta tahti kuitenkin muuttui, vaikka uutta koalitiota vasta rakennetaan.

Saksa lupaa uudistaa velkajarrunsa niin, että se mahdollistaa puolustusmenojen lähes rajattoman kasvattamisen. Velkaantumisen kieltävä perustuslain pykälä koskisi jatkossa vain puolustusmenoja, jotka jäävät alle prosenttiin kansantuotteesta.

Alustavien arvioiden mukaan Saksa investoisi puolustukseen lähivuosina satoja miljardeja. Puolustusmenojen osuus kansantuotteesta voi nousta jopa yli kolmeen prosenttiin.

Vaalivoittajalta, kristillisdemokraatti Friedrich Merziltä on Euroopassa odotettu paljon. Ei kuitenkaan sitä, että tuleva oikeistokansleri lähtisi taklaamaan saksalaisten velkakammoa näin radikaalisti.

Sopu tulevan todennäköisen hallituskumppanin, puolustusmenojen lisäämistä vieroksuvan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) kanssa syntyi, koska myös investointeja tiestöön, raiteisiin, kouluihin ja lastentarhoihin on tarkoitus lisätä. Sitä varten jyvitetään 500 miljardia budjetin ulkopuoliseen rahastoon.

Uudistusten taakse tarvitaan parlamentin määräenemmistö. Uusilta liittopäiviltä sellaista ei saada kasaan. Siksi Merz yrittää viedä päätöksen läpi vielä istuvassa vanhassa parlamentissa oman oikeistounioninsa (CDU/CSU) SPD:n ja vihreiden äänillä.

Järeä liike on toteutuessaan vallankumouksellinen sekä Saksalle, että koko Euroopalle. Velkaantumista jääräpäisesti torjunut EU:n suurin kansantalous näyttää nyt yllättäen muille, että muuttuneessa tilanteessa velkaa on pakko ottaa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. 

EU-komissio yrittää piiskata jäsenmaita panostamaan lähivuosina yhteensä 800 miljardia puolustukseen. Yhteistä rahaa, käytännössä yhteisvelkaa, komissio ohjaisi aseostoihin 150 miljardia.

Juuri jäsenmaiden kynnystä ottaa velkaa ja kannattaa yhteisvelkaa Saksan täyskäännös madaltaa. Se perustuu synkkään tilannekuvaan: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on lopettamassa Venäjän hyökkäyssotaa pitkälti hyökkääjän, Venäjän presidentti Vladimir Putinin ehdolla.

Ukraina ei Yhdysvalloilta saa muita turvatakuita kuin kolonialistisen sopimuksen maan mineraalivarojen hyödyntämisestä. Euroopan on oman turvallisuutensa lisäksi huolehdittava lopusta ilman USA:n tukea.

Trumpin mielestä hänen ”diilinsä” jälkeen Venäjä ei enää edes ole uhka Ukrainalle ja Euroopalle, joiden on hyväksyttävä, että tärkein liittolainen on vaihtanut puolta. Kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei osoittanut Washingtonissa riittävää kiitollisuutta USA:n rauhansuunnitelmia kohtaan, Trump pani Ukrainan sotilaallisen tuen jäihin.

Siksi myös Euroopan kaavailut Ukrainan sotilaallisen tuen lisäämisestä tähtäävät nyt ennen muuta Trumpin neuvotteleman rauhan jälkeiseen aikaan. Enää ei torjuta Venäjän voittoa, vaan vahvistetaan Naton ulkopuolelle jäävän Ukrainan ja koko Euroopan tulevaa turvallisuutta. Siihen myös Saksa pyrkii järeillä puolustuspanostuksillaan.

Todistelu Venäjän taloudellisen eristämisen tärkeydestä on sekin jätettävä pian omaan arvoonsa. Kun Trump haluamansa rauhan myötä lähtee tekemään taloudellisia diilejä Putinin kanssa, eurooppalaisille tuskin jää muuta vaihtoehtoa kuin seurata perässä.