Suomi pohtii armeijan sodanajan vahvuutta – ”Naisten asevelvollisuus tarkoittaisi, että se on pakko kaikille naisille”
Suomen puolustusvoimien sodanajan vahvuutta pohditaan ministeriössä parhaillaan.Tilaajalle
Kuva: Kari SalonenPuolustusvoimat miettii parhaillaan sodanajan vahvuuden riittävyyttä uusissa uhkaskenaarioissa. Asia nostetaan esille esimerkiksi joulukuussa julkaistussa puolustusselonteossa.
”Arvio lähtee ennen kaikkea siitä arviosta, miten liittolaisten tukijoukkojen saapuminen kriisitilanteessa voidaan varmistaa, ja kuinka paljon siihen tarvitaan myös itse lisäväkeä”, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) selittää.
Liittolaisuus tuottaa lisätyötä sekä mahdollisten liittolaisjoukkojen saapumisen organisoinnin että tarpeellisten kuljetusväylien puolustamisen kautta.
Häkkänen ei halua spekuloida sitä, onko sodanajan vahvuutta tarpeen korottaa, ja jos on, miten se tehtäisiin.
Sodanajan vahvuus on nykyään 280 000 sotilasta, ja koko reserviin kuuluu kutakuinkin 900 000 henkilöä.
”Suomessa on kova tahtotila vapaaehtoisesti osallistua lisäharjoituksiin. Se on hyvä paineenpurkuventtiili”
Ikäluokkien pienentyessä on ollut huolta siitä, voidaanko tämänkään kokoluokan suorituskykyistä armeijaa tulevaisuudessa ylläpitää. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi asepalveluksen ulottamista myös naisiin.
Häkkäsen mukaan keskustelussa asepalveluksen laajentamisesta pitää ymmärtää se, että maanpuolustuksen laajentaminen tarkoittaisi pakollista velvollisuutta.
”Se olisi silloin pakollinen kaikille naisille”, Häkkänen sanoo.
”Minulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta sen pitää olla pakollinen. Ei voi olla niin, että me hyvän tahdon varaan rakennetaan Suomen valtiollista turvallisuutta.”
Viimeisimmässä puolustuspoliittisessa selonteossa naisten asepalvelus linjataan edelleen vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoisten naisten määrää pyritään kuitenkin lisäämään.
”Nyt vahvistetaan tätä nykyistä asevelvollisuus- ja reserviläismallia, nostetaan reservi-ikää, ja uudistetaan kutsuntoja niin, että naiset tulevat sinne mukaan”, Häkkänen selittää.
”Sen lisäksi me lähdetään tekemään kokonaisturvallisuusrekisteriä, jossa sellaiset ihmiset, jotka eivät ole käyneet asepalvelusta, voivat käydä kursseja, joissa on huoltovarmuustehtäviä ja muita. Siihen on kova kysyntä muun muassa naisten valmiusliiton puolelta.”
Kertausharjoituksia pidetään Häkkäsen mukaan korkealla tasolla määrärahojen tarjoamissa puitteissa.
Harjoitusten painopiste on siirtynyt suuriin, yhteistoimintaharjoituksiin liittolaisten kanssa.
”Se johtaa siihen, että teknisesti kertausharjoituspäiviä on tänäkin vuonna suunnitelmissa pikkasen vähemmän kuin viime vuonna. Harjoitukset eivät ole enää sellaisia pienen porukan touhuja, missä tulee teknisesti mahdollisimman paljon kertauspäivä.”
Puolustusministerin mukaan kertausharjoitusten määrä on riittävällä tasolla, mutta lisäkään ei haittaisi.
”Siinä auttaa myös vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus. Suomessa on kova tahtotila ihmisillä ihan vapaaehtoisesti osallistua lisäharjoituksiin. Se on hyvä paineenpurkuventtiili”, Häkkänen arvioi.
- Osaston luetuimmat
