”Laitoimme sähköpostia Saarikolle” – Koneyrittäjät kiirehtivät erillistä turvetyöryhmää ja helpotusta veroihin
Suomeen kaavaillaan turvetuotannon tulevaisuutta huoltovarmuuden kannalta valmistelevaa työryhmää.
Koneyrittäjien hallituksen jäsen ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Marko Vainionpää (oik.) ja poikansa Juho toimivat yrittäjinä Alavudella. Kuva: Taina RenkolaTurpeen ympärille koottavan työryhmän olisi tarkoitus miettiä tuotannolle yli hallituskausien käsittävää toimintastrategiaa. Näin kertoo Koneyrittäjät ry:n hallituksen jäsen Marko Vainionpää.
Ehdotuksen väläytti ilmoille valtionvarainministeri Annika Saaarikko (kesk.) puhuessaan Koneyrittäjien liittokokouksessa viikonvaihteessa.
”Koneyrittäjät tarttuivat tähän välittömästi. Laitoimme heti sähköpostia liiton puolesta Saarikolle kiirehtiäksemme työryhmän kokoon pistämistä. Tarvettahan olisi ollut jo aiemminkin”, liiton energiavaliokuntaa johtava Vainionpää sanoo.
Päättäjien on hänen mukaansa ollut vaikea tajuta, että turvesuot ovat olleet kunnostamatta jo vuosia.
”Kukapa sinne rahaa laittaisi. Pidemmän ajan näkymä pitäisi saada, jotta joku leikkiin lähtisi.”
Koneyrittäjien liiton mukaan turpeen kustannuskilpakyvyn nostaminen onnistuisi esimerkiksi kaukolämpöyhtiöiden vastikkeettomilla päästöoikeuksilla tai asettamalla päästöoikeusmaksuille katto.
Näin voitaisiin käyttää kotimaista turvetta maailman ääristä nyt rahdattavan kivihiilen ja öljyn sijaan ja samalla vähentää myös metsien käyttöön kohdistuvaa painetta, liiton kannanotossa huomautetaan.
Samalla toteutuisi oikeudenmukainen siirtymä luovuttaessa pitemmällä aikavälillä fossiilienergiasta.
Vainionpään mukaan tuulivoiman kasvu muuttaa asetelmia merkittävästi.
”Ensi juhannukseen mennessä tuulivoimaa on luvassa 9 000 megawattia.”
Tuulivoiman tuotantokustannus per megawattitunti on 30 euroa. Jos turpeesta tai puusta tehdään energiaa, siihen ei pystytä nykyveroin.
”Hakkeen hinta on keskimäärin 25 euroa, puulla sähkömegawattitunti on 75 euroa, joten kilpailukykyä ei tuulivoiman suhteen ole.”
Sähkömegawatin tuottamiseen tarvitaan kolme megawattituntia haketta.
”Turpeen hinta on noussut pulan ansiosta noin 15 euroon, mutta päälle lätkäistävä 35 euron päästökauppamaksu nostaa hinnan 50 euroon. Ja kun niitä pitää olla kolme, se nostaa hinnan 150 euroon.”
Sähköntuotannossa hyötysuhde on 30 prosenttia, mikä kolminkertaistaa maksun per megawatttunti.
”Nyt turpeen polton määrä ei enää uhkaa ketään, mutta jonkinlainen markkina säilyisi samoin kuin huoltovarmuus.”
”Liiketaloudellisesti ajatellen, kuka viitsii pitää yllä chp-polttolaitoksia sähköntekoon? Ne kannattavat vain niin harvoina päivinä, jolloin ei tuule, ja Olkiluoto on pysähdyksissä.”
”Turpeen poltto ei enää uhkaa ilmastostrategioita, koska sen käyttö ei enää kannata monenakaan päivänä vuodessa.”
”Jos päästökauppamaksu palautettaisiin ja 5,7 euron kansallinen vero otettaisiin pois, se olisi viimeinen mahdollisuus polttolaitoksille ansaita rahaa ydinvoiman ollessa pois pelistä.”
Silloin sähköä ja lämpöä tuottavat chp-laitokset saisivat sen verran rahaa, että kiinnostus myös niiden ylläpitoon säilyisi.
”Kuka muuten niihin enää rahaa laittaa? Nyt turpeen polton määrä ei enää uhkaa ketään, mutta jonkinlainen markkina säilyisi samoin kuin huoltovarmuus.”
”Polttaminen olisi vain lisä silloin kun ei tuule. Tarve ei kuitenkaan meidän elinaikanamme täysin nollille mene, niin nopeasti maailma ei muutu. Kaksikymmentä vuotta lämpöä ja sähköä turpeella vielä tehdään.”
Ennustettavuus rauhoittaisi tilannetta, jos tuottajalle ei ole ostosopimuksia tiedossa.
Syksyn aikana rakennettiin turpeen kahden miljoonan kuution varmuusvarasto Neovan (ent. Vapo) kanssa.
”Yksityistä turvetuotantoa varmuusvaraston teko ei auttanut, se oli Neovan bisnes.”
- Osaston luetuimmat
