Turveveron alennus ei etene ‒ asiasta on Mika Lintilän mukaan keskusteltu hallituksessa mutta ”se ei kaikille maistu”

”Turveveron alentamisesta on välillä keskusteltu hallituksessa, mutta kun aikaa vaaleihin on vain viisi kuukautta, niin se ei kaikille [puolueille] maistu”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi tiistaina energiatiedotustilaisuudessa kysymykseen turveveron kiristämisen perumisesta, jota turveyrittäjät ovat vaatineet.

Hallituksessa erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto sekä sosiaalidemokraatit ovat olleet turpeen käytön vähentämisen kannalla. Hakepulan vuoksi kiinnostus polttoturpeeseen on kasvanut, mutta veronkiristys ja päästöoikeuksien hinnan nousu vähensivät tuotantoa rajusti.

Turveveroa kiristettiin hallituskauden alkupuolella 3 eurosta megawattitunnilta 5,7 euroon eli 90 prosenttia.

Lintilän mukaan tänä vuonna ei jää yhtään turvekuutiota käyttämättä veronkiristyksen vuoksi. ”Turpeesta on nyt kova kysyntä ja tulee olemaan vielä seuraavien vuosien ajan. Pahin energiapula voi olla edessä talvella 2024”, Lintilä arvioi.

Suurin ongelma ministerin mielestä on, että turvetta saatiin nostettua vain 72 prosenttia tavoitteesta viime kesänä lähinnä huonojen säiden vuoksi.

Tuotanto on vähäistä myös sen vuoksi, että tuotantopinta-alat ja tuottajat vähentyivät rajusti, koska turve haluttiin ajaa alas ilmastosyistä.

Energiaturvetta tuotettiin tänä vuonna 3,6 miljoonaa kuutiometriä, kun viime vuonna se jäi 2,7 miljoonaan kuutioon. Esimerkiksi vuonna 2018 nostettiin 19,5 miljoonaa kuutiota energiaturvetta.

Turveyrittäjät ovat esittäneet päästöoikeusmaksujen palautusta turpeelle. Lintilän mukaan niistä päätetään kuitenkin EU:ssa.

Sinänsä turpeen ja hakkeen noussut hinta on hallituksen huolena. Lintilän mukaan teollisuuden ainespuuta ei pidä ohjautua polttoon, minkä vuoksi energian hintatasosta tulee pitää huolta.

”Suomessa ei kukaan kasvata metsää sen vuoksi, että puuta poltettaisiin. Polttopuu tulee sivutuotteena.”

Energiapuun nousseen hinnan vuoksi osa ensiharvennuksien kuitupuumitat täyttävästä pienpuusta on ohjautunut lämpö- ja voimalaitosten energiaksi.

Ensiharvennuksista ja nuorista metsistä tulevan haketettavan pienpuun tukea on Lintilän mukaan ”jumpattu”. Mahdolliset muutokset tehdään metsien hoidon kemeratukeen. Viime keväänä tukea nostettiin niille metsäaloille, joista pienpuu kerätään tienvarteen.

Pahimpana ongelmana ensi talvena Lintilä pitää maailmalla talouden taantumaa ja voimakkaan inflaation yhdistelmää eli stagflaatiota, joka saattaa olla merkittävä jopa yhteiskuntarauhan kannalta. ”Samaan aikaan nousevat ruoka, energia ja korot. Eriarvoisuus kasvaa, ostovoimaa tullaan koettelemaan.”

Hintahuippuja pitäisi pystyä leikkaamaan pahimman inflaation välttämiseksi.

Samaan aikaan Ukrainassa ja Moldovassa on energia lopussa ja sähköt poikki talvella eli käynnissä on ”vakava inhimillinen kriisi”.

Suomessa sähkön säästö on paras keino sekä hinnan alentamiseksi että mahdollisten sähkökatkojen estämiseksi. Lokakuussa sähköä pystyttiin säästämään Suomessa jo kahdeksan prosenttia.

Kiertävät parin tunnin sähkökatkot ovat mahdollisia, jos kaikki kolme ehtoa toteutuu samaan aikaan: Kotimaassa tuotanto vähenee äkillisesti, sää on hyvin kylmä koko Pohjolassa ja tuonti sakkaa.

Mahdolliset sähkökatkot eivät kierrä kuitenkaan viikkoja, vaan kysymys on joidenkin päivien aamu- ja iltapäivätunneista.

Ilmaston ja vihreän siirtymän kannalta ei nykyinen energiakriisi vaikuta paljon. ”Nyt otetaan aikalisä ja sen jälkeen edetään entistä kovempaa vauhtia”, Lintilä uskoo.

Suomessa energianlisäystä on tulossa sarjavalmisteisista pienydinvoimaloista tai Suomessa itse kehitetyistä ydinlämpölaitoksista, jotka eivät tuota välttämättä sähköä. Myös tuulivoima lisääntyy vauhdilla.