
Normaalitalvena pohjoisessa Suomessa vallitsevat melko tasaiset talvikelit. Tänä talvena tilanne on ollut tienpitäjälle vaikea.
”Toimenpiteiden vaikutukset eivät ole aina olleet riittävän pitkäkestoisia kelien vaihdellessa. Vesisade on saattanut poistaa hiekoituksen vaikutuksen kokonaan”, tiedottaa maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Kuluvan talven karmeimpiin lukeutuvat liukkaat kelit nähtiin itsenäisyyspäivän aikaan Nelostiellä Rovaniemeltä pohjoiseen.
Valtatie oli lauhtumisen seurauksena kuin peilijäätä. Tieltä puuttui liukkaudentorjunta, mikä pakotti autoilijat tien varteen odottamaan kunnossapidon saapumista.
Yhdistelmärekka ajautui tilanteessa ojaan, kun kuljetukselle ei löytynyt tien viereltä pysähtymispaikkaa. Tuolloin ihmisvahingoilta vältyttiin.
”Tämä toisi lisää kilpailua ja nykyistä enemmän vastuuta suoraan tekijäportaalle.”
Talvikunnossapidon laatu aurauksineen ja suolauksineen on pysynyt jo vuosia Suomen Kuljetus ja Logistiikan (SKAL) esityslistoilla.
Raskaan liikenteen yrittäjät ovat aiempaa tyytymättömämpiä talvihoitoon, kertoo SKALin barometri.
Toimitusjohtaja Anssi Kujalan puhelin soi harva se kerta, kun kelit muuttuvat ammattiautoilijoille hankaliksi.
Nykyinen, usein konsulttipalveluihin perustuva laadunvalvonta ei Kujalan mukaan ole riittävää, ja kelin sijaan valvonta saattaa kohdistua bussipysäkkien hoitotoimiin.
SKAL muuttaisi nykyistä urakkajärjestelmää, jossa ne jyvitetään muutamille pääurakoitsijoille viiden vuoden välein tehtävissä kilpailutuksissa.
”Jaetaan pääurakat nykyistä pienempiin kokonaisuuksiin. Näin pk-yrittäjät pääsevät töihin, jolloin nyt käytössä oleva väliporras jää väliin”, Kujala ehdottaa.
Muutokseen olisi perusteita myös lainsäädännön pohjalta. Hankintalain 2. pykälässä lukee, että myös pk-yrittäjän pitää pystyä osallistumaan kilpailutuksiin.
”Tämä toisi lisää kilpailua ja nykyistä enemmän vastuuta suoraan tekijäportaalle.”
Edunvalvoja muistuttaa, että lopulta kyse on rahasta.
SKAL julkaisi raportin talvihoidon ongelmista kaksi vuotta sitten.
Tärkeimpiä kohtia raportissa ovat riittävä ennakointi säätietojen perusteella ja se, että pääurakoitsija antaa lähtökäskyn aliurakoitsijalla jarruttelematta sitä säästösyistä.
”Siitä on päästy Väyläviraston kanssa vähän eteenpäin ja yhteistyötä jatketaan.”
Alan edunvalvoja muistuttaa, että lopulta kyse on rahasta.
”Prosesseja voi parantaa, laadunvalvontaa lisätä, mutta viime kädessä vain riittävällä rahoituksella saa laadukasta teiden hoitoa.”