Purkutalkoot ovat käynnissä, vaikka korjaaminen säästäisi rahaa ja ympäristöä – katso kartasta vanhojen rakennusten keskittymät

Suomessa on käynnissä rakennusten purkutalkoot, kun rapistuva kansallisomaisuus vaatisi perusteellista korjaamista. Kilpailu kertaalleen rakennetusta maasta saa kuitenkin puskutraktorin herkästi liikkeelle.

Suomen yli 900 miljardin kansallisvarallisuudesta 70 prosenttia muodostuu rakennuksista, joten niiden kohtalo on mittava kysymys.

Konsulttiyritys WSP Finlandin tekemän Rakennettu Suomi 2025 -selvityksen mukaan Suomessa purettiin vuonna 2023 liki 8000 rakennusta. Joukossa oli niin asuinrakennuksia, kouluja, toimisto- kuin teollisuusrakennuksiakin. Sen sijaan maatalousrakennukset ja yksityiset vapaa-ajanasunnot eivät sisältyneet selvitykseen.

Tällä hetkellä liipaisimella ovat 1970–90-lukujen rakennukset. Sitä varhaisempi rakennuskanta on jo pääosin korjattu.

Selvityksen mukaan rakennusten ennenaikainen purkaminen johtuu niin taloudellisista, toiminnallisista kuin kaupunkisuunnitteluunkin liittyvistä syistä.

1970–1980-luvuilla valmistuneet kerrostalot eivät enää vastaa omistajiensa vaatimuksia. Ne ovat liian matalia tai vaikeasti muokattavia, eivätkä ikkunapinta ja huonekorkeus riitä.

Laki vaatii tekemään purkukartoituksen, mutta sen merkitys jää usein vähäiseksi, kun raha ja kiire ratkaisevat.

”Tilaaja päättää, milloin purkukartoitus tehdään. Jos selvitys tehtäisiin hyvissä ajoin, voitaisiin tarkastella aidosti, miten kiertotalous toteutuu parhaiten”, WSP:n liiketoimintajohtaja Katri Luoma-aho selventää.

Hänen mielestään kunnat voisivat näyttää esimerkkiä suunnan kääntämiseksi.

Rakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudella kuormittaa ilmastoa ja tuhlaa luonnonvaroja. Ympäristölle paras vaihtoehto on rakennuksen muuttaminen uuteen käyttöön sekä korjaaminen. Samalla vaalitaan rakennusperintöä.

Sotien jälkeisestä, ikääntyneestä rakennuskannasta liki kolmasosa sijaitsee elinvoimaltaan heikentyneillä alueilla. Selvityksessä esiin nousevat erityisesti Savonlinna, Sastamala, Kurikka, Raahe, Imatra ja Kauhava.

Lapissa Kemijärvellä, Sallassa ja Pellossa yli 25-vuotiaiden rakennusten osuus on yli 90 prosenttia. Lähes yhtä paljon vanhoja kiinteistöjä on Kainuussa Kuhmossa, Suomussalmella ja Puolangalla.

Yleisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennuskanta on vanhaa. Niin on myös muun muassa Heinolassa, Hangossa, Forssassa, Kannuksessa ja Haapajärvellä.

Keskeisiä esteitä purettavien rakennusosien uudelleenkäytölle ovat heikko saatavuus, rakentamisen säädökset, kiireiset aikataulut, osaamisen puute ja kustannukset.

Uusia kierrätys- ja purkutapoja tarvitaan, jotta mahdollisimman suuri osa materiaaleista voidaan käyttää uudelleen. Kierrätyksen lisääntyessä kustannukset laskisivat.

Toistaiseksi Suomi jää jälkeen EU:n asettamasta tavoitteesta kierrättää 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä.

Rakennuslaissa keskeinen puute on, ettei korjausrakentamisen, rakennusten purkamisen ja uusien rakennusten perustusten ilmastopäästöjä seurata ja säädellä. Ilmastopäästöjen raja-arvo on asetettu vain uudisrakennusten maanpäällisille osille.

Tikkanen-Lindströmin mukaan kunnissakin on totuttu seuraamaan lähinnä rakennusten energiankulutusta.

Rapistuvia taloja on haja-asutusalueella paljon.  Kuva: Rami Marjamäki

Riskirakenteet ja laatuviat vaikeuttavat myös 1970- ja 1980-luvun sarjatuotannon hyödyntämistä. Ulkovaipan betoni on heikkoa, kellarit ja tasakatot aiheuttavat kosteusongelmia, eikä julkisivuja ole suunniteltu kestämään ilmastonmuutoksen rasitusta.

Uudet rakennukset koostuvat moduuleista eli erillisistä osista, jolloin osien purku, vaihto ja uudelleenkäyttö helpottuu.

Vanhoissakin rakennuksissa olisi paljon ontelo- ja TT-laattoja, elementtirakenteita sekä teräs-, puu- ja tiiliosia, joita voisi vielä käyttää.

”Suomeen tarvittaisiin kierrätettävien rakennusosien pankki”, WSP:n kestävyys- ja vastuullisuusjohtaja Terhi Tikkanen-Lindström sanoo.

Rakennusosien kierrätystä on toki kokeiltu Suomessakin useammassa hankkeessa ja joitain materiaaleja on saatavilla. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen nousee kiertotalouskortteli kierrätysmateriaaleista.

Moni rakennusfirma on jo sitoutunut ilmastopäästöjen vähentämiseen. Peräti 90 prosenttia alan toimijoista haluaa, että Suomi pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteistaan. Asia selvisi kyselystä, jonka rakennusalan vihertymistä ajava järjestö Green building council Finland (Figbc) teki 94 kiinteistö- ja rakennusalan toimijalle.

75 prosenttia rakennusfirmoista toivoo, että rakentamisen ilmastopäästöjen raja-arvoja kiristetään. Siitä koituu yrityksille kilpailuetua ja säästöjä.

”Päästövähennystavoitteista luopuminen toisi epävarmuutta”, Figbc:n toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.

Isoilla rakennusyhtiöillä on myös omia ympäristötavoitteita. NCC on saanut omien asuntokohteidensa neliökohtaisen hiilijalanjäljen parhaimmillaan puolittumaan vuodesta 1985.