Peruskorjaus olisi ilmastoteko, silti rakennusten purkutahti ei laannu − Leppävirralla puretaan vasta 1990-luvulla rakennettuja rivitaloja, vaikka niille olisi ollut ostajaehdokkaita

Kiertotalouden kannalta rakennusten purkaminen nähdään huonona ratkaisuna. Ympäristöministeriön viime vuonna julkaisema Purkaa vai korjata? -raportin mukaan peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä. Raportin mukaan rakentamisen ohjauksessa ja kaavoituksessa tulisi kannustaa ensisijaisesti korjaamaan rakennukset purkamisen sijaan.

Kuitenkin kunnissa ajaudutaan usein tilanteeseen, jossa sinänsä käyttökelpoisia rakennuksia puretaan, koska aikanaan tehdyt ratkaisut eivät enää vastaa tämän päivän vaatimuksia ja etenkin syrjäseuduilla käyttöasteet ovat alhaisia.

Raportin mukaan Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000 rakennusta. Purettavien rakennusten keski-ikä on nykyisin noin 50 vuotta. Monia 70- ja 80-lukujen rakennuksia uhkaa purkaminen. Purettaviksi päätyy kuitenkin usein jo monia 1990-luvulla tehtyjä rakennuksia.

Esimerkiksi Leppävirran Kiinteistö oy on purkamassa tänä vuonna Sorsakosken taajamasta 1990-luvulla valmistuneita rivitaloja. Kohteet on kunnan mukaan perusteltua purkaa huomioiden arvioidut korkeat korjauskustannukset, muuttunut asuntokysyntä ja kohteiden heikko käyttöaste. Kunnanhallitus on jo puoltanut purkamishakemusta ja talot on tarkoitus saada tyhjilleen heinäkuuhun mennessä ja purku aloitetaan elokuussa.

Leppävirran Kiinteistö oy:n ratkaisua purkaa Sorsakosken vuokrarivitalot eivät kaikki katso hyvällä. Sorsakoskelaiset Jesse Leskinen ja Pasi Ikonen ovat sitä mieltä, että talojen purkaminen ei olisi välttämätöntä.

”Purkamista perustellaan miljoonan korjausvelalla, öljylämmityksellä ja 60 prosentin käyttöasteella. Meidän mielestämme talojen purkaminen ei ole tarpeen.”

”Olemme tuoneet ilmi ostohalukkuutemme rivitalokohdetta kohtaan ja muitakin ostajia on tiedossa. Tästä huolimatta kunta on purkamassa hyväkuntoista kohdetta. Lisäksi Valtiokonttori ja Ara ovat myöntämässä purkamiselle satojen tuhansien eurojen tukia”, Pasi Ikonen Savon Automaatio oy:stä toteaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara myöntää purkuavustuksia vuokratalon omistajayhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tarpeen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen syrjäseuduilla.

”Meidän ajatus on se, että kunnissa ei tule olla tällaisissa tilanteissa passiivisia ja odottaa ihmettä tapahtuvaksi. Rakennuksia kannattaa purkaa, jos niillä ei ole käyttöä ja ylläpitokulut juoksevat. Toki kunta voi halutessaan myös myydä rakennukset, jos ostajia järkevällä hinnalla löytyy”, toteaa Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Arasta.