
Yritysten luontojalanjäljen laskenta vauhdittuu uusien työkalujen avulla. Avoimen tietokannan ja oppaan taustalla ovat Jyväskylän yliopisto, Sitra ja S-ryhmä, joka on toiminut koekaniinina laskennassa.
Laskentamalli auttaa yrityksiä pienentämään omaa luontojalanjälkeään ja hyvittämään aiheuttamiaan luontohaittoja.
”Suomella on ensiluokkainen mahdollisuus ottaa kansainvälisen edelläkävijän rooli luontojalanjäljen laskennassa”, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho kannustaa Biovalent-tietokannan käyttöön.
Käytännössä laskenta etenee niin, että yritys päättää, mitä kaikkea se laskentaan sisällyttää, kerää aineiston organisaation kulutuksesta, luokittelee kulutustiedot ja hakee tietokannasta niille luontohaittakertoimet, joiden perusteella luontojalanjälki lasketaan.
”Ikävä kyllä yhteiskuntien nykyisen kaltainen, arkinen toiminta johtaa jatkuvasti luonnon heikentymiseen.”
Biovalent-tietokanta sisältää dataa noin 200 erilaisesta tuotteesta ja palvelusta 49 eri maalle ja alueelle. Luontojalanjälki on laskettu 76 elintarvikkeelle 244 maalle ja alueelle.
Tietokannan sisältö täydentyy ja ja laskenta tarkentuu jatkuvasti.
Toistaiseksi laskennassa ei esimerkiksi huomioida laidunlihan ja sisätiloissa kasvatetun lihan eroa, vaikka laidunnus osaltaan palvelee perinneympäristöjen säilymistä. Ytimessä on lihantuotannon mittakaava, joka on liian suuri maailman luontotyyppien säilymisen kannalta.
”Ikävä kyllä yhteiskuntien nykyisen kaltainen, arkinen toiminta johtaa jatkuvasti luonnon heikentymiseen”, Kotiaho toteaa ja painottaa, ettei ihminenkään pärjää tällä planeetalla ilman monipuolisia, toimivia ekosysteemejä, joihin muun muassa terveytemme ja ruoantuotantomme nojaavat.
Kotiahon mielestä luontovaikutusten selvittämistä pitäisi vaatia yrityksiltä yhtä lailla kuin talousraportointia. Luontovaikutusten mittaaminen mahdollistaa myös luontohaittojen verotuksen ja kompensoinnin, joka on toistaiseksi vapaaehtoista.
Maanomistajille on luvassa uudenlaisia tulonlähteitä, kun yritykset alkavat kompensoida luontohaittojaan.
S-ryhmän lisäksi luontojalanjälkeä on selvitetty muun muassa Valiolle, Nordealle ja Nokialle. Mukana on myös ulkomaalaisia yrityksiä. Kiinnostuneiden joukko kasvaa vauhdilla ja laskentapalveluitakin tuottaa useampi taho.
Maanomistajille on luvassa uudenlaisia tulonlähteitä, kun yritykset alkavat kompensoida luontohaittojaan. Hankkeita on jo käynnissä Suomessa. Esimerkiksi S-ryhmä ennallistaa suota Pielavedellä.
EU:ssa valmistellaan jäsenvaltioiden välistä luonnonarvomarkkinaa ja globaaleissa luontokokouksissa on puhuttu maailmanlaajuisista mahdollisuuksista. Silloin luonnonhoitorahaa virtaisi Suomeenkin kansainvälisiltä, rahakkailta toimijoilta.
S-ryhmän luontojalanjälki vuonna 2023 oli 19 000 nanoluontoekvivalenttia (nBDe). Se tarkoittaa, että 0,0019 prosenttia maailman lajeista on riskissä hävitä, jos haitta jatkuu samanlaisena.
Luku vastaa kasvanutta sukupuuttoriskiä noin 153 eliölajille. Maailmassa arvioidaan olevan noin kahdeksan miljoonaa lajia.
Luontojalanjälkeen on laskettu mukaan kaupparyhmän koko arvoketjun toimijoiden ja kansalaisten kulutus.
S-ketjun luontojalanjälki muodostuu pääosin ruoasta ja juomasta (76 %) ja polttoaineista (8 %).
Elintarvikkeista painavin luontojalanjälki on liha- ja maitotuotteilla sekä kahvilla ja suklaalla.
Koko arvoketjun eli enimmäkseen elintarvikkeiden ja niiden tuottamiseen tarvittavien rehujen ja lannoitteiden luontohaitoista 98 % kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.