
Hiilijalanjäljen eli ilmastovaikutusten laskenta on jo monelle tuttua. Nyt on laskettu ensimmäistä kertaa myös suomalaisten luontojalanjälki eli kulutuksen vaikutukset eliöihin ja ekosysteemeihin.
Tulokset vahvistavat, ettei suomalaisten tapa kuluttaa ole kestävää.
”Jos kaikki maailmassa söisivät, asuisivat, liikkuisivat ja kuluttaisivat kuin suomalaiset, ainakin viidennes maailman lajeista olisi vaarassa kuolla sukupuuttoon”, Tutkijatohtori Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta sanoo. Tulevaisuustalo Sitra tilasi Suomalaisten luontojalanjälki -selvityksen Jyväskylän yliopistosta.
Suomalaisten synti muiden vauraiden länsimaalaisten tavoin on liiallinen kulutus, jossa korostuu tarpeettoman suuri punaisen lihan ja maitotuotteiden käyttö.
Lisäksi yksityisautoilusta ja muusta matkustamisesta aiheutuu päästöjä, jotka painavat myös tutummassa hiilijalanjäljessä. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää myös lajien katoamista.
Peräti 98 prosenttia suomalaisten ruokavalion aiheuttamista luontohaitoista kohdistuu ulkomaille muun muassa maankäytön takia. Meille tuodaan maatalouden tuotantopanoksia, elintarvikkeita ja nautintoaineita, kuten kahvia ja teetä.
Erityisesti sademetsät ovat lajistoltaan niin rikkaita, että niiden raivaaminen pelloiksi ja laitumiksi korostuu suomalaisenkin luontojalanjäljessä. Brasilian ja Indonesian ohella suomalaisten kulutus painaa jälkeä muun muassa Italian ja Espanjan maaperään.
El Geneidyn mukaan punaisen lihan ja maitotuotteiden luontovaikutusten laskennassa on käytetty kansainvälisiä keskiarvoja. Suomessa usein kuulee korostettavan laidunlihan ympäristöystävällisyyttä, mutta mielikuva ei tutkijatohtorin mukaan pidä paikkaansa.
”Voisin haastaa käsityksen siitä, että meidän naudanlihan kasvatus olisi todella erilaista kansainväliseen keskiarvoon verrattuna. Hiljattain tullut tutkimus osoitti, ettei tehotuotetun naudanlihan ja pääosin nurmella ruokitun naudan hiilijalanjäljessä ole merkittävää eroa”, El Geneidy toteaa.
Luontojalanjälkeä mittaava luontoekvivalentti kertoo kaikkien maailman eliölajien osuuden, joka todennäköisesti häviää luontohaitan ajurien seurauksena. Ajureita ovat muun muassa maan ja meren käyttö, luonnonvarojen hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit.
Energiaa on pyrittävä säästämään ja vähennettävä puun ja muiden polttoaineiden käyttöä.
Luontoekvivalentti perustuu aiemmin kehitettyyn ja laajasti käytettyyn mittariin (potentially disappeared fraction of species).
Luontojalanjäljen laskennassa ei pystytä vielä huomioimaan kaikkia luontohaittaa aiheuttavia tekijöitä, koska tietoa on saatavilla niukasti. Siksi selvityksen tulokset ovat suuntaa-antavia, kunnes laskenta kehittyy.
Selvää on silti, että kulutamme liikaa ja että arjen valinnoilla omaa luontojalanjälkeä voi merkittävästi pienentää. Selvitykseen on listattu keinoja luontoa säästävämpään elämäntapaan.
Keskeistä on vähentää punaisen lihan syöntiä ja lisätä kotimaisten kasviproteiinien ja kalan osuutta lautasella.
Energiaa on pyrittävä säästämään ja vähennettävä puun ja muiden polttoaineiden käyttöä.
Vaatteita, elektroniikkaa tai muita hyödykkeitä hankittaessa kannattaa suosia käytettyä ja korjattua.
Luontojalanjäljen laskenta etenee edelläkävijäyrityksissä ja useissa kunnissa. Esimerkiksi S-ryhmän kaikkien toimintojen luontojalanjälki on laskettu. Nordea puolestaan kehittää Jyväskylän yliopiston kanssa menetelmiä rahoitusalan luontojalanjäljen arviointiin.
Rakennusliikkeistä SRV laskee ensimmäisenä luontojalanjälkensä.
Tärkeää olisi saada luontojalanjäljen arvioinnista kansainvälisesti yhtenäistä. Lajikato ja luonnon hävittäminen on saatava pysähtymään, siksikin, että ihmisten terveys ja elinkeinot ovat riippuvaisia ekosysteemien toiminnasta. Klassinen esimerkki on, että ilman pölyttäjiä harva viljelykasvi tuottaa satoa.
On ennen kaikkea poliittisten päättäjien, kuntien ja yritysten tehtävä helpottaa vihreämpien valintojen tekemistä.
Ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta kertoo, että vuoteen 2050 mennessä viljelysmaiden tuotantokyvyn arvioidaan laskevan kymmeneksen, paikoin jopa 50 prosenttia, kun samalla väkimäärä kasvaa vielä liki kolmanneksen. Tiedossa on nälänhätää ja kiihtyvää pakolaisuutta.
Kotiahon mukaan olisi ensisijaisen tärkeää lakkauttaa ympäristölle haitalliset tuet, esimerkkinä puunpolton verottomuus. Toisekseen pitäisi säätää saastuttaja maksaa velvoite, joka pakottaisi luontoa tuhoavat toimijat kompensoimaan aiheuttamansa haitat.
Luontojalanjälki -selvityksen tekijät eivät halua sälyttää kaikkea taakkaa kuluttajien harteille. On ennen kaikkea poliittisten päättäjien, kuntien ja yritysten tehtävä helpottaa vihreämpien valintojen tekemistä ja kestävämpää elämäntapaa.
Luontojalanjälki on tarkoitus sisällyttää Sitran Elämäntapatestiin, jossa painottuu toistaiseksi hiilijalanjälki. Testi on käytössä kymmenessä Euroopan maassa.
Ilmalämpöpumpun tai maalämmön käyttö lämmityksessä.
Pienempään asuntoon muuttaminen.
Saunominen korkeintaan kerran viikossa.
Huonelämpötilan laskeminen 2 asteella lämmityskaudella.
Kulutustavaroiden ostaminen käytettynä ja vanhan korjauttaminen.
Punaisen lihan ja broilerin korvaaminen palkokasveilla ja kotimaisella kalalla tai kasvisruokavalio, jossa saa käyttää munia ja maitotuotteita.
Kahvin ja teen kulutuksen puolittaminen.
Ruokahävikin minimointi.
Lentäen toteutettujen kaukomatkojen vaihtaminen kotimaan lomamatkaan.
Autoilun vähentäminen ja pyöräilyn lisääminen.
Lähde: JYU Wisdom