WWF vaatii: ”Edes prosentti bkt:stä käytettävä suojeluun” – luontokadon merkit näkyvät myös Suomessa

Selkärankaisten villieläinten kannat ovat kutistuneet keskimäärin 73 prosenttia vuodesta 1970 alkaen. Tilanne ilmenee ympäristöjärjestö WWF:n Living Planet -raportista, jossa on seurattu liki 5500 selkärankaisen eläinlajin lähes 35 000 populaation kehittymistä eri puolilla maapalloa.

”Jos talousluvut tippuisivat samaa tahtia, toimisimme välittömästi”, Suomen WWF:n pääsihteeri Jari Luukkonen toteaa. Hänen mielestään olisi edistysaskel, jos Suomessakin bruttokansantuotteesta edes yksi prosentti käytettäisiin luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen.

Luukkonen painottaa, että tilanne on erittäin huolestuttava, mutta kehityksen suunta on mahdollista kääntää. Yhä useampi valtio ja yritys pyrkii vähentämään päästöjään ja uusiutuva energia valtavirtaistuu.

Suomessa on elvytetty kalakantoja ennallistamalla virtavesiä. Lisäksi joitakin lajeja, kuten merikotka, valkoselkätikka ja saimaannorppa, on saatu pelastettua sukupuuton partaalta. Ulkomailla on edistytty tiikerien suojelussa.

Suurin syy villieläinpopulaatioiden kutistumiseen on luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö erityisesti ruoantuotannon tarpeisiin. Neljännes Amazonin metsäpinta-alasta on jo jyrätty. Myös ylikalastus ja muu lajien kestämätön hyödyntäminen, haitalliset vieraslajit ja taudit, saasteet sekä ilmastonmuutos ajavat luontoa ja ihmisiä sen osana ahtaalle.

Suomessa metsien monimuotoisuuden väheneminen ja kuivuus ovat johtaneet kirjanpainajatuhojen leviämiseen kuusikoissa. Sekapuustoa tarvitaan lisää.

Suomessa riittävän hyvin tunnetuista lajeista yli 2600 on luokiteltu uhanalaisiksi.

WWF on huolissaan Itämeren kalakantojen romahtamisesta. Järjestön mielestä lohen kalastus pitäisi keskeyttää ensi vuodeksi. Myös silakkakantojen kestävyys mietityttää.

Merikotkan kanta Suomessa on elvytetty ruokinnalla ja muilla suojelutoimilla.  Kuva: Matias Snellman / WWF

Luontovelkavankeudesta päästäksemme on muutettava ruoan ja energian tuotantoa sekä kulutustapojamme. WWF:n mielestä luonnonvarojen ylikulutuksesta pitäisi tehdä kallista ja luonnolle laskea tuntuva arvo. Ympäristölle haitalliseen toimintaan ja tukiin käytetään yhä veronmaksajien rahaa.

Nykyinen ruokajärjestelmä uhkaa 86 prosenttia maailman katoamisvaarassa olevista lajeista. Lisäksi siitä aiheutuu noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Ongelman ydin on karjatalous, joka vie rehuntuotantoineen liikaa pinta-alaa. Kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen auttaisi.

30 prosenttia maapallon pinta-alasta pitäisi suojella ja heikennettyä luontoa ennallistaa.

”EU:n metsäkatoasetuksen lykkääminen oli taas farssi. Ongelmat on pakko ratkaista”, Luukkonen painottaa.

Yritysten tehtäväksi jää mitata ja poistaa toimintansa negatiiviset luontovaikutukset. Kansalaiset puolestaan voivat lopettaa ylikulutuksen ja vaatia päättäjiltä ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.