Suomen leveä raideleveys on Venäjän keisarikunnan peruja. Se mahdollistaa myös isommat kuljetukset, kuin kapeampi raide. Kuva: Petteri Kivimäki
VR kannattaa rinnakkaisraidetta pohjoiseen – nykyisellään raideliikenne Ruotsista on vähäistä
Jos kapeampaan raideleveyteen päätettäisiin Suomessa siirtyä, tarkoittaisi se käytännössä koko junakaluston uusimista.Tilaajalle
VR kuljettaa rahtia Suomen rautateillä yli 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Nykyisin häviävän pieni osa siitä ylittää länsirajan. Kuva: Carolina HusuSuomen suurimman junaoperaattorin VR:n mukaan eurooppalaisen standardin mukaisen rinnakkaisraiteen rakentaminen Haaparannasta Ouluun asti on hyvä idea. Koko Suomen rataverkon leveyden muuttamisen suhteen yhtiö odottaa Väyläviraston selvitystä asiasta. Se on määrä julkaista 11.6.
”Nopein tapa parantaa raidekuljetusten mahdollisuutta olisi rakentaa Tornio-Haaparannan kaksoiskaupunkiin siirtokuormausterminaali”, VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen kertoo.
”Se olisi paikka, missä suomalainen pitkä juna ja ruotsalainen pitkä juna voisivat olla vierekkäisillä raiteilla, ja sitten siirrettäisiin esimerkiksi kontit junasta toiseen.”
Hannukaisen mukaan VR kannattaa rinnakkaisraiteen rakentamista Ouluun asti, sillä se olisi hyvä risteysasema sekä rahdille että mahdollisille matkustajille.
Tällä hetkellä Suomessa ainoa länsirajan ylittävä rautatieyhteys on Tornion ja Haaparannan välillä. Rajan ylittävällä sillalla ovat limittäin Suomen 1 524 millimetrin ja yleiseurooppalaisen 1 435 millimetrin raiteet.
Raideliikenne rajan yli on kuitenkin nykyisellään hyvin vähäistä. Selvästi yli 90 prosenttia Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista kulkee meriteitse.
”Määrät ovat kokonaisuutena hyvin pieniä ja koostuvat projektikuljetuksista. Puhutaan muutamista kymmenistä vaunuista vuosittain”, Hannukainen selittää.
VR voisi omalta osaltaan lisätä kuljetuksia, jos niille olisi kysyntää, hän sanoo.
Tavaran siirtäminen konteissa junasta toiseen olisi nopea ja kustannustehokas vaihtoehto tavaran kuljettamiseen maan rajan yli, mutta toistaiseksi tavaraa kulkee standardimittaisissa konteissa hyvin vähän.
Suomessa konttilogistiikka on keskittynyt satamiin, eikä esimerkiksi raskasta kontinkäsittelylaitteistoa tahdo löytyä niiden ulkopuolelta.
Ratkaisuksi raideleveyksien eroon on esitetty myös telejä, joissa raideleveyttä voisi muuttaa.
Tällaisia on jo käytössä esimerkiksi Espanjassa, jossa maan rataverkko on pääosin vielä suomalaistakin leveäraiteisempaa, mutta nopeille luotijunille on rakennettu myös yleiseurooppalaisen standardin levyinen verkosto.
Tavaran siirtäminen konteissa junasta toiseen olisi nopea tapa siirtää tavaraa rajan yli nykyisellä raideleveyserolla. Konttiliikenne on kuitenkin nykyisellään junissa vähäistä. Kuva: Jaana KankaanpääHannukaisen mukaan Espanjan käyttämä ratkaisu on kyllä VR:n tiedossa. Sen teknistä soveltuvuutta Suomeen heikentävät Suomen sääolot.
”Meillähän on talvella jo nykyiselläkin kalustolla haasteena jään kertyminen telirakenteisiin”, hän selittää.
”Niitä pitää sulatella, ja siihen ei ole niin paljoa kapasiteettia, että kaikkea kalustoa saisi lämpimiin sisätiloihin kerralla. Voisi kuvitella, että tämä ongelma vielä korostuisi sellaisessa kalustossa, jossa pyörien etäisyyttä toisistaan pitää päästä muuttamaan.”
Hannukainen myös huomauttaa, että jos raideleveyttä vaihtava kalusto olisi koettu toimivaksi ja tarpeelliseksi, sitä olisi voitu hankkia tähänkin asti. Näin ei kuitenkaan VR:ssä eikä kilpailijoiden toimesta ole tehty.
Tavaraliikenne raiteilla on ollut vapaata kilpailulle jo vuodesta 2007.
Raideleveyden vaihtamisen tekninen ratkaisu ei ole ainoa ongelma rajat ylittävälle raideliikenteelle. Hannukainen huomauttaa, että suomalaiselle raideleveydelle tehty kalusto on muutenkin suurempaa, kuin yleisesti Euroopassa käytetty.
”Vaikka suomalaisiin vaunuihin vaihdettaisiin pysyvästi kapeampi teli, tai sitten tällainen vaihtuvaleveyksinen järjestelmä, niin suomalainen vaunu ei kuitenkaan mahtuisi Keski-Euroopan raiteille.”
Suomalaisen standardin mukainen vaunu on esimerkiksi ruotsalaista ja saksalaista standardia noin 35 senttimetriä leveämpi ja joitain kymmeniä senttimetrejä korkeampi.
Monissa maissa on kuitenkin myös reittikohtaisia poikkeuksia siitä, minkä kokoinen kalusto niillä mahtuu liikennöimään.
Jos samaan raideleveyteen päätettäisiin siirtyä, kalusto olisi siis joka tapauksessa todennäköisesti uusittava kokonaan, ja eurooppalaisen standardin mukaisiin kuljetuksiin mahtuisi nykyistä vähemmän tavaraa.
- Osaston luetuimmat
