Kaupan kostoa pelätään ympäri Eurooppaa, kertoo komissaarin pyöreään pöytään kutsuttu Mikko Käkelä
Brysselissä järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin ruokamarkkinoiden mahdollisista epäkohdista ja korjausehdotuksista.Tilaajalle
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä osallistui ainoana pohjoismaalaisena maatalouskomissaarin pyöreään pöytään. Kuva: Jaana Kankaanpää, Sanne KatainenElintarvikemarkkinat eivät toimi halutulla tavalla, ja ongelma on Suomea laajempi. Markkinoita on pyritty viemään oikeudenmukaisempaan suuntaan sekä kotimaisella että eurooppalaisella lainsäädännöllä.
Osana näitä pyrkimyksiä maatalouskomissaari Christophe Hansen järjesti maaliskuun alussa Brysselissä pyöreän pöydän tilaisuuden, jossa keskusteltiin EU:n kauppatapadirektiivin toimivuudesta.
”Erityisesti komissaaria kiinnosti mahdollisten epäkohtien esiintuominen”, kertoo tilaisuuteen ainoana pohjoismaalaisena osallistunut Elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimitusjohtaja Mikko Käkelä.
Hänen mukaansa komissaari tahtoi kuulla ajatuksia esimerkiksi siitä, miten toimivaa olisi kieltää tuotantokustannuksia halvemmalla myyminen.
Omassa puheenvuorossaan Käkelä kertoi tämän kuulostavan hyvältä, mutta olevan käytännössä mahdoton toteuttaa.
”Kuka määrittelisi oikean kustannustason? Entä palkitsisiko kielto tehottomuudesta ja rankaisisi tehokkuudesta. Liikesalaisuuksien vuoksi tämä vaatisi lisäksi ulkopuolista konsultointia”, Käkelä kuvailee tilaisuudessa esittämiään huomioita.
Brysselissä hän sanoi tällaisen kiellon olevan konsulteille ja alkutuotannon panostoimittajille ”lupa painaa rahaa.”
Monissa puheenvuoroissa mainittiin kaupan keskittyneisyys ja ostoyhteenliittymät. Usein mainittiin myös pelko kaupallisia kostotoimenpiteitä kohtaan.
Tilaisuuteen osallistui 18 alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan sekä viranomaistahojen edustajaa. Kansallisia kysymyksiä ei Käkelän mukaan käsitelty.
Hän toi kuitenkin puheenvuorossaan esille Suomen elintarvikemarkkinalakiuudistukseen liittyviä näkökulmia, kuten kaupan kaksoisroolin ostajana ja valmistajana sekä kaupan omien merkkien suosimisen kiellon.
Käkelän mukaan on vaikea vielä sanoa, otetaanko EU-lainsäädännössä private label -rajoituksia käyttöön.
”Komissaari ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (DG Agri) keräävät nyt näkemyksiä, miten markkinat ovat muuttuneet vuoden 2019 jälkeen.”
Monissa puheenvuoroissa mainittiin kuitenkin kaupan keskittyneisyys ja ostoyhteenliittymät. Usein mainittiin myös pelko kaupallisia kostotoimenpiteitä kohtaan.
”Tämä on nähtävissä myös Suomessa. Yritykset eivät uskalla puhua epäkohdista omalla nimellään tai brändillä”, Käkelä sanoo.
Hänestä Brysselissä kävi selväksi, että tahtotila kauppatapadirektiivin kehittämiselle on selkeästi kova.
Suomessa elintarvikemarkkinalaki menee eduskunnan käsittelyyn tällä viikolla. Se joudutaan avaamaan, kun EU-laki saadaan käsiteltyä arviolta vuonna 2027 tai 2028.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
