Kaupan mahtia ruokaketjussa yritetään murentaa koko Euroopassa − Suomi etenee maltillisesti, Ranskassa puhutaan jo hintasääntelystä
Maatalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan Suomen elintarvikemarkkinalakia uudistetaan niin, että hintasopimuksia voidaan tarvittaessa avata.TilaajalleMünchen
Belgian poliisi joutui turvautumaan kyynelkaasuun ja vesitykkeihin, kun äkäiset viljelijät mursivat traktoreilla tiesulkuja maanantaina Brysselissä. Kuva: Nicolas MaeterlinckBrysselin EU-korttelien liikenteen lamauttanut maataloustuottajien raju mielenosoitus varjosti jäsenmaiden maatalousministerien kokousta maanantaina.
Belgian poliisi joutui uutistoimisto Reutersin mukaan turvautumaan kyynelkaasuun ja vesitykkeihin, kun äkäiset viljelijät mursivat traktoreilla tiesulkuja.
Ministerit kävivät kokouksessaan läpi satoja toimenpiteitä, joilla olisi mahdollista vastata kannattavuuskriisin ja Brysselin ympäristölainsäädännön kuristamien viljelijöiden huutoon. Mitään päätöksiä ei tehty.
Komissiolta odotetaan nyt konkreettista esitystä, jonka jäsenmaiden johtajat hyväksyvät huippukokouksessaan 21. maaliskuuta ja parlamentti viimeisissä täysistunnoissaan huhtikuussa.
Ympäri Eurooppaa jatkuneissa mielenosoituksissa kaupan mahtiasemaan puuttuminen on noussut yhdeksi keskeisimmistä vaatimuksista. Tuottajat kokevat olevansa häviäjiä ruokaketjun kovassa hintakilpailussa.
”Epäreilujen kauppatapojen UTP-direktiiviin on varmaankin tulossa kiristyksiä, mutta se ei EU-lainsäädännön puitteissa tapahdu nopeasti”, Essayah myöntää.
Hänen mukaansa Suomessa hallitusohjelman mukainen elintarvikemarkkinalain uudistaminen kuitenkin etenee.
”Valmistelu on loppusuoralla. Laki viedään syksyllä eduskuntaan. Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun oikeutta saada enemmän ja kattavampaa tietoa ruokaketjun kustannuskehityksestä”, Essayah alleviivaa.
”Jatkossa laki velvoittaisi osapuolet avaamaan hintasopimuksia, jos kustannuksissa tapahtuu kovia heilahteluja”, hän jatkaa.
Periaatteessa tämän pitäisi johtaa siihen, että myös tuottajat saavat parempaa hintaa, kun kustannukset nousevat. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, mitä se käytännössä tarkoittaisi.
”Sopimusvapautta pitää tässä kuitenkin kunnioittaa”, Essayah muistuttaa.
Emmanuel Macron ehti jo luvata mieltään osoittaneille ranskalaisille viljelijöille lakisääteistä minimituottajahintaa,
Maa- ja metsätalousministeriössä on tehty selvityksiä siitä, minkälaisilla parametreillä kustannuskehitystä pitäisi seurata. Ranskassa on jo kokeiltu yhdenlaista indeksiä ja todettu, ettei se toimi.
”Jonkinlainen indeksikori olisi parempi. Itse uskon siihen, että mitä avoimemmin ja läpinäkyvämmin markkina saadaan toimimaan, sitä enemmän julkinen paine vaikuttaa epäreiluun hinnoitteluun”, Essayah linjaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehti jo viikonloppuna luvata Pariisin lähistöllä järjestetyillä maatalousmessuilla mieltään osoittaneille ranskalaisille viljelijöille lakisääteistä minimituottajahintaa, joka takaa siedettävän toimeentulon.
”Tätä ihmeteltiin ja siitä käytiin keskustelua. Markkinataloudelta tällainen vähimmäishinnoittelu ei kyllä kuulosta”, Essayah kuittaa.
MT:n tietojen mukaan Suomen elintarviketeollisuus yrittää ajaa elintarvikemarkkinalakiin muutosta, joka rajoittaisi kaupan sisäänostajien mahdollisuutta hyödyntää valmistajilta saatuja kustannustietoja hintaneuvotteluissa.
Teollisuutta hiertää erityisesti se, miten kauppaketjut toimivat, kun niille valmistettavien omien brändien ja saman valmistajan vastaavien tuotemerkkien sisäänostohinnoista neuvotellaan eri pöydissä eri sisäänostajien johdolla.
Elintarviketeollisuusyritykset ajavat tähän vahvempaa palomuuria ja korostavat, että kyseessä on merkittävä kallistuma kaupan eduksi.
Maatalousministeri Essayah ei ottanut kantaa siihen, valmistellaanko tällaista lakimuutosta. Hän tyytyi korostamaan, että hinnoittelun pitää olla kaikkien ruokaketjun osapuolten kannalta reilua ja oikeudenmukaista.
- Osaston luetuimmat
