Aivoinfarktille altistava eteisvärinä kuormittaa terveydenhuoltoa huomattavasti jo nyt

Muutaman minuutin aikana ohi menevät epäsäännöllinen syke ja rytmihäiriöt ovat usein harmittomia sydämen lisälyöntejä. Tällaisia voi tulla kenelle tahansa esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa.

Jos epäsäännöllinen syke ja rytmihäiriötuntemukset jatkuvat pidemmän aikaa, kyse voi olla flimmeri-nimelläkin tunnetusta eteisvärinästä. Husin sydän- ja keuhkokeskuksen rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikaisen mukaan muita eteisvärinän oireita voivat olla väsymys, suorituskyvyn heikkeneminen tai lisääntynyt virtsaamisentarve.

”Noin 230 000 suomalaisella on diagnosoitu eteisvärinä. Alle 60-vuotiailla eteisvärinä on todella harvinainen, mutta yli 75-vuotiaista se on jo joka kymmenennellä.”

Eteisvärinää todetaan Suomessa aiempaa enemmän väestön ikääntymisen sekä tyypin 2 diabeteksen, ylipainon ja kohonneen verenpaineen yleistymisen myötä.

Raatikaisen mukaan eteisvärinäpotilaiden määrän on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan 30 vuodessa, jos elintapasairauksia ei saada paremmin hoidettua ja ennaltaehkäistyä.

”Eteisvärinä kuormittaa terveydenhuoltoa jo tällä hetkellä huomattavasti. Monessa sisätautien päivystysyksikössä eteisvärinä on jo yleisin diagnoosi, johon törmätään päivittäin”, Raatikainen huomauttaa.

Ylipainon, kohonneen verenpaineen ja tyypin 2 diabeteksen lisäksi eteisvärinälle altistavat esimerkiksi tupakointi, alkoholinkäyttö sekä muut sydänsairaudet.

Raatikaisen mukaan olisi hyvä hakeutua tutkimuksiin, jos epäsäännöllinen syke ja rytmihäiriötuntemukset alkavat toistua tai jäävät yhtäjaksoisesti päälle yli puoleksi tunniksi.

Muuten hyvänlaatuiset eteislisälyönnit voivat olla ikääntyneillä merkki siitä, että heillä on suurentunut riski sairastua eteisvärinään. Eteisvärinä diagnosoidaan EKG:n eli sydänfilmin perusteella.

Raatikainen huomauttaa, että eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Tästä syystä yli 60-vuotiaiden olisi tärkeä opetella tunnustelemaan sykettään, jotta he huomaavat sykkeessä tapahtuvat muutokset ajoissa. Vaihtoehtoisesti sykettä voi seurata esimerkiksi verenpainemittarilla tai sykettä mittaavilla älylaitteilla.

Eteisvärinä ei yleensä ole sydämelle vaarallinen rytmihäiriö, mutta sairauteen liittyy kohonnut aivoinfarktiriski. Tämän takia se on tärkeä diagnosoida ajoissa. On arvioitu, että jopa lähes puolet aivoinfarkteista johtuu eteisvärinästä, ja myös oireeton eteisvärinä voi aiheuttaa aivoinfarktin, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

”Eteisvärinäkohtauksen aikana veri jää eteiskorvakkeeseen paikoilleen seisomaan, jolloin sinne voi muodostua verihyytymä. Ja koska sydän on pumppu, se pumppaa hyytymän liikkeelle verenkiertoon. Tavallisin paikka, jonne hyytymä päätyy, ovat aivot”, Hekkala kuvailee.

Hekkalan mukaan eteisvärinään liittyvä aivoinfarktiriski on suurin kaikkein iäkkäimmillä potilailla, sillä korkea ikä itsessään lisää verihyytymien riskiä. Nuoremmilla eteisvärinäpotilailla aivoinfarktiriskiä lisäävät perussairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti.

Hekkala kertoo, että potilaat usein sekoittavat eteisvärinän kammiovärinään, joka on hengenvaarallinen rytmihäiriö. Kammiovärinässä sydän ei pumppaa lainkaan verta eteenpäin, jolloin koko verenkierto pysähtyy. Ihminen menee tajuttomaksi muutamassa sekunnissa, ja ilman elvytystä sydän pysähtyy kokonaan. Eteisvärinään ei liity tällaista riskiä.

Eteisvärinädiagnoosin jälkeen ensimmäiseksi arvioidaan potilaan aivoinfarktiriski. Jos riskipisteet täyttyvät, potilas tarvitsee yleensä loppuelämäkseen veren hyytymistä estävän lääkityksen, sanoo Hekkala.

”Yli 75 vuoden iästä saa heti kättelyssä kaksi pistettä, joka riittää lääkityksen saamiseen, kuten myös aiemmasta aivoverenkiertohäiriöstä.”

Yhden pisteen arvoisia riskejä ovat muun muassa tyypin 2 diabetes, valtimotauti, kohonnut verenpaine ja ikääntyneillä myös naissukupuoli.

Hekkalan mukaan eteisvärinä on krooninen sairaus, eli ensimmäinen eteisvärinäkohtaus johtaa hyvin todennäköisesti uusiin kohtauksiin. Tästä syystä jokainen eteisvärinäpotilas tarvitsee kohtauksia ehkäisevää hoitoa. Hoitomenetelmä valitaan oireiden perusteella.

Jos eteisvärinä aiheuttaa vaikeita oireita, hoitona käytetään erilaisia rytmihäiriölääkkeitä. Myös katetriablaatiohoito on yleistynyt. Vuonna 2022 Suomessa tehtiin jo miltei 1 600 katetriablaatiohoitoa. Katetriablaatiohoidossa eristetään sydämen sisältä rytmihäiriön syntypesäkkeitä.

Hekkalan mukaan eteisvärinäkohtaus voidaan yrittää lopettaa myös rytminsiirrolla, jossa rintakehälle annetaan nukutuksessa kevyt sähköisku, jolla rytmi saattaa palautua normaaliksi. Vaihtoehtoisesti rytminsiirrossa voidaan käyttää rytmihäiriölääkkeitä.

”Joskushan käy myös niin, että eteisvärinä jää ihmiselle pysyväksi rytmiksi, jonka kanssa hän elää ihan normaalia arkea”, Hekkala toteaa.

Hekkala muistuttaa, että eteisvärinää on mahdollista hoitaa myös terveellisillä elintavoilla, kuten tupakoinnin lopettamisella, alkoholinkäytön kohtuullistamisella, sydänystävällisellä ruokavaliolla ja perussairauksien – erityisesti kohonneen verenpaineen – hyvällä hoidolla.

”Tästä päästään myös eteisvärinän ennaltaehkäisykeinoihin, joista tärkeintä on hoitaa korkea verenpaine ja uniapnea ajoissa ja ylläpitää normaali paino.”