Muistisairaalle voi sattua vaaratilanteita tai tapaturmia moottorisahan kanssa, kun koneiden käyttö vaikeutuu. Kuvituskuva. Kuva: Risto Jussila
Tunaroiko läheisesi maatilan töissä? Nämä merkit voivat kieliä nopeasti yleistyvästä sairaudesta
Sairaus voi tulla näkyviin maatilan arjessa siten, että koneiden käyttö ja rakennusprojektit eivät enää ota luonnistuakseen.Tilaajalle
Muistisairas voi kokea hämmennyksen tunteita, kun tavalliset rutiinit maatilalla eivät suju niin kuin ennen. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Kuva: Esko Keski-VähäläMuistisairaus voi näkyä maatalousyrittäjän monimutkaisimmissa työtehtävissä jo varhaisessa vaiheessa, kuten asioiden hoitamisessa tai veroilmoituksen täyttämisessä, kertoo psykologi Mari Sarjanen Kruunupuiston kuntoutuskeskuksesta Etelä-Savosta Punkaharjulta.
”Muistisairauden ensioireita ovat asioiden unohtelu ja hahmottamisen vaikeutuminen. Mielialassa voi ilmetä muutoksia tai ihminen alkaa vetäytyä omiin oloihinsa. Nämä oireet eivät aina tarkoita muistisairautta, mutta pitkään tai toistuvina jatkuessaan ne vaativat lääkärin ja muistihoitajan tutkimuksia”, sanoo Sarjanen.
Sarjanen kohtaa työssään ikäihmisiä ja heidän läheisiään. Useilla heistä on maatila tai metsätila. Monilla voi olla neurologinen sairaus, kuten muistisairaus tai epäily siitä.
Suomessa muistisairauteen sairastuu vuosittain 23 000 uutta ihmistä. Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.
Kun muistisairaus etenee, arjessa selviäminen heikentyy.
”Tutut rutiinit eivät enää onnistu, mikä voi johtaa esimerkiksi tapaturmaan moottorisahan kanssa”, Sarjanen kertoo.
Sarjasen mukaan läheiset pyrkivät tällaisissa tilannetta varmistamaan henkilön turvallisuutta. Jos sairastunut itse ei tiedosta tilannettaan, läheiset saattavat joutua esimerkiksi piilottamaan työkaluja tai avaimia lukkojen taakse.
”Tällaisista tilanteista voi tulla ihmissuhteisiin ongelmia.”
Näin muistisairaus voi ilmetä maatilan töissä
Kuultuja, nähtyjä tai sovittuja asioita unohtuu.
Traktorin ja koneiden käyttö vaikeutuu.
Tavaroiden sijaintipaikkoja ei enää muista.
Vaaratilanteet moottorisahan kanssa.
Ohjeiden ymmärtäminen ja hahmotuskyky heikkenevät.
Haasteet virallisten papereiden, kuten veroilmoituksen, täyttämisessä.
Ongelmat taloudenhallinnassa.
Rakennus- ja nikkarointiprojektit eivät suju yhtä hyvin kuin aiemmin.
Hämmennyksen tunne, kun rutiinit eivät enää suju.
Läheisille sairaus voi ilmetä ärtyneisyytenä ja syyttelynä.
Sairauden loppuvaiheessa eksyminen omalla tontilla. Eksyminen on sitä todennäköisempää, mitä kauemmas pihapiiristä ajautuu.
Usein hankalin asia maaseudulla asuvalle muistisairaalle on Sarjasen mukaan ajoluvan menettäminen.
”Jos on ajanut ikänsä erilaisia koneita, niin siihen liittyy hyvin voimakkaita tunteita. Ajamiseen liittyy vahva itsenäisyyden, vapauden ja pystyvyyden tunne, mikä antaa merkityksellisyyden tunnetta. Vaikka esimerkiksi puoliso ajaisi autoa, niin siitä huolimatta muutos on sairastuneelle hankala”, kertoo Sarjanen.
Hänen mukaansa traktorin ajamisesta luopuminen ei ole niin vaikeaa kuin henkilöauton. Tähän vaikuttaa se, että maaseudulla on pitkät välimatkat ja henkilöautoa tarvitaan päivittäiseen asiointiin.
”Usein hankalin asia maaseudulla asuvalle muistisairaalle on ajoluvan menettäminen.”
Muistisairauden alkuvaiheessa on Sarjasen mukaan tyypillistä, ettei sairastunutta saa hoidon piiriin. Läheinen tai läheiset ovat huomanneet kuitenkin muutoksia toimintakyvyssä.
Sarjanen neuvoo läheistä kertomaan omista havainnoistaan sairastuneelle. Asia kannattaa ottaa esille rauhallisessa tilanteessa, jolloin henkilö on hyvällä tuulella. Tärkeää on pyrkiä vastavuoroiseen keskusteluun.
”Siitä huolimatta nämä tilanteet ovat usein hyvin vaikeita. Aivot eivät välttämättä anna sairastuneelle tietoa muutoksista toimintakyvyssä ja käyttäytymisessä, mistä seuraa oireiden kieltämistä.”
Läheistä auttaa psykologin mukaan tieto ja vertaistuki. Läheinen voi olla yhteydessä terveysaseman muistihoitajaan.
- Osaston luetuimmat
