”Me ollaan nyt sitouduttu Sahti-elokuviin. Katsotaan sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kyllä tästä riittää meille aika moneksi vuodeksi sulateltavaa ja mainosarvoa 100 ja 200 litran sahdeista”, kertoo Sysmän vt. kunnanjohtaja Lasse Peltonen sahkimuki kädessään. Kuva: Petteri KivimäkiSysmä100 litraa sahtia toi Sysmään matkailijoita ja näkyvyyttä − kunnanjohtaja: ”Elokuvan tukeminen on ennen kaikkea investointi alueeseen”
Elokuvatuotanto hyödyttää kunnan paikallistaloutta. Sahtituristit ovat löytäneet kuvauspaikoille.TilaajalleSysmässä 100 litraa sahtia -elokuvan menestys on otettu ilolla vastaan. Elokuva kuvattiin pääosin Sysmässä, ja jatko-osan kuvaukset ovat parhaillaan käynnissä paikkakunnalla.
Sysmän kunta on tukenut elokuvien tekemistä sekä rahallisesti että tarjoamalla käytännön apua.
”Elokuvan tukeminen on ennen kaikkea investointi alueeseen. Uskon, että saamme siihen käytetyn rahan moninkertaisesti takaisin paikallistalouteen ja alueen näkyvyyteen kohdistuvana hyötynä”, sanoo Sysmän vt. kunnanjohtaja Lasse Peltonen.
Elokuvatuotanto käyttää runsaasti paikallisia palveluja yli kuukauden kestävien kuvausten aikana. Tuotannon myötä myös paikkakunnan majoituskapasiteetti on ollut täydessä käytössä.
Sysmässä ollaan oltu mielissään 100 litraa sahtia -elokuvan tuomasta näkyvyydestä. Kuva: Petteri KivimäkiPidemmällä aikavälillä Peltonen toivoo elokuvien tuovan kuntaan investointeja ja matkailijoita sekä synnyttävän uusia työpaikkoja.
Elokuvaa on hyödynnetty myös kunnan viestinnässä, muun muassa tuoreen strategian kuvituksessa. Lisäksi kuvausryhmä tekee parhaillaan kuntavideota.
”En tiedä, kuuluuko hämäläiseen kulttuuriperimään se, ettemme aina oikein osaa olla ylpeitä omasta identiteetistämme.”
Sahtielokuvat ovat herättäneet sysmäläisissä ylpeyttä omasta kotiseudusta ja sahtiperinteestä.
”Hehän käyttävät aika paljon meidän paikallisia ihmisiä elokuvan tekemisessä, taustajoukoissa ja avustajina. Onhan se tosi upeaa, ja rikastuttaa arkea ihan kaikilla”, sanoo Peltonen.
”En tiedä, kuuluuko hämäläiseen kulttuuriperimään se, ettemme aina oikein osaa olla ylpeitä omasta identiteetistämme. Esimerkiksi sahtikulttuuri on valtavan hieno osa paikallista perinnettä. Sitä voisi verrata vaikkapa Italian viinikulttuuriin. Kyse on aidosta ja elävästä perinnekulttuurista täällä.”
Matkabaarissa on esillä 100 litraa sahtia -julisteita. Sahti fan club Sysmä -paitoja tehtiin jo kymmeniä vuosia ennen elokuvaa. Kuva: Petteri KivimäkiElokuva on houkutellut Sysmään myös matkailijoita. Peltosen mukaan paikallisessa elokuvateatterissa kävi katselijoita pelkästään siksi, että elokuvaa kuvattiin siellä.
Sahtielokuvan fanit ovat löytäneet tiensä myös Matkabaariin, joka oli näkyvässä roolissa elokuvassa.
”Itse asiassa yllättävän monet ”sahtituristit” ovat tulleet vaan katsomaan ja kuvaamaan baaria. Se ei kuitenkaan mua haittaa millään tavalla, vaan mun mielestä on aina hyvä mitä enemmän ihmisiä käy”, Matkabaarin yrittäjä Pasi Sinisalo sanoo.
Elokuva on lisännyt kiinnostusta sahtia kohtaan.
”Tänä kesänäkin on tosi moni sanonut, ettei ole koskaan maistanut sahtia, mutta haluaisi nyt maistaa.”
Pasi Sinisalo esittelee Matkabaarin sahdin maistelua. Kuva: Petteri KivimäkiElokuvan suosio näkyi nopeasti myös liiketoiminnassa. Työntekijöitä piti rekrytoida lisää elokuvan ilmestymisen jälkeen ja samalla piti miettiä, miten elokuvan tuoma näkyvyys saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.
”Tämänlaista julkisuutta ja mainosarvoahan ei voi rahalla ostaa. Tai ainakaan minun rahani eivät siihen riittäisi”, Sinisalo sanoo.
Sinisalon mukaan yrityksen liikevaihto on kaksinkertaistunut elokuvan ilmestymisen jälkeen. Kasvu ei kuitenkaan johdu pelkästään elokuvasta, vaan yritystä on kehitetty muutenkin aktiivisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
