Yksi muistion allekirjoittajista on Osmo Rauhala. Hänet kuvattiin vuonna 2015 lampaidensa kanssa, ja niitä on edelleen parisataa. Kuva: Rami Marjamäki
Puolet Suomen pelloista luomuun, Jorma Ollila ja muut vaikuttajat vaativat ‒ muuten ”ruokasektori menettää vaalikaudessa rahamäärän, jolla hoitaisi hävittäjähankinnat ja ison osan kestävyysvajeesta”
Suomen tulisi siirtää puolet pelloistaan luomuun vuoteen 2030 mennessä, Osmo Rauhala painottaa. ”Syynä olivat sekä vientitulot että Suomen imago.”Tilaajalle
Luomutuotannolla on kansainvälisesti hyvä maine, vaikuttajat perustelevat. Kuva: Kari SalonenJoukko suomalaisvaikuttajia ottaa kantaa suomalaiseen ruoantuotantoon. He ovat laatineet muistion, jonka mukaan maatalouden strategia on ohjattava omavaraisemmaksi ja riippuvuutta tuonnista vähennettävä, ja myös ympäristövaikutukset ja elintarvikesektorin alijäämä otettava huomioon.
Ratkaisuksi ryhmä ehdottaa luomutuotannon merkittävää lisäämistä seuraavalla hallituskaudella.
Muistion allekirjoittajina ovat Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiön Antti Kaasalainen, Suomen maabrändiryhmän puheenjohtajana vuodet 2008–2010 toiminut Jorma Ollila, taiteilija-luomuviljelijä Osmo Rauhala, Turun yliopiston professori Markku Wilenius sekä Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.
He peräänkuuluttavat Suomelle yli hallituskausien ulottuvaa strategiaa, joka ohjaisi ruuantuotantoon suuntautuvia investointeja oikeaan suuntaan ja suuntaa koko ruuantuotannolle. Strategian avulla pystyttäisiin myös paremmin vastaamaan kriisitilanteisiin.
Kantavana ajatuksena on Suomen maatalouden suurempi omavaraisuus.
”Tällä hetkellä olemme erittäin riippuvaisia maahan tuotavista lannoitteista, torjuntaaineista, siemenistä ja valkuaisrehusta. Kriisit, kuten sodat tai pandemiat, voivat häiritä maatalouden panosten saantia pitkään ja nostaa yllättäen niiden hintaa. Tästä johtuen meidän täytyy vähentää riippuvuutta näistä hankinnoista”, muistiossa sanotaan.
Siinä todetaan, että Suomen lannoiteraaka-aineiden ostot Venäjältä kasvoivat viime vuonna yli 30 prosenttia, ja valtio joutui maksamaan tiloille lannoitetukea.
”Peltoja kyetään lannoittamaan omavaraisella typensidonnalla, kompostilla ja muilla kierrätysravinteilla. Esimerkiksi Sveitsissä näiden osuus kokonaislannoituksesta on 80 prosenttia”, muistiossa sanotaan.
Kriisien ohella rajat voivat sulkea myös eläintaudit. Silloin lannoitteita, torjunta-aineita ynnä muita ei saada.
Omavaraisempi ja pidemmälle jalostettu tuotanto vähentäisi tuontia, lisäisi vientiä ja parantaisi kansantaloutta.
Toinen teema on ulkomaankauppa: ruuan vientiä on lisättävä ja maatalouden tuontia vähennettävä.
”Suomi on EU:n huonoimpia ruuan viejiä, ja ostamme kalliita panoksia maatalouteen. Suomesta valuu vaalikaudessa ulos liki 14 miljardia euroa elintarvikesektorin alijäämää. Summalla hoitaisi F-35 hankinnat ja ison osan kestävyysvajeesta ilman velkaa”, allekirjoittajat vertaavat.
Omavaraisempi ja pidemmälle jalostettu tuotanto vähentäisi tuontia, lisäisi vientiä ja parantaisi kansantaloutta. Luomutuotteista saa maailmalla paremman hinnan eikä tuottaminen vaadi yhtä paljon tuontia kuin tavanomainen viljely, muistio perustelee.
”Sveitsi vie vuosittain ruokaa yhdeksän miljardin euron arvosta. Suomen ruokavienti on alle kaksi miljardia.”
”Yhden vuoden kulutuksen notkahduksen perusteella ei pidä vetää johtopäätöksiä luomun suosiosta.” Osmo Rauhala
Muistiossa viitataan maabrändiryhmän vientiasiantuntijoihin, jotka esittivät jo vuonna 2010, että Suomen tulisi siirtää puolet pelloistaan luomuun vuoteen 2030 mennessä.
”Syynä olivat sekä vientitulot että Suomen imago. Tutkimme asiaa, ja kun osuus on yli puolet, kansainvälisissä asiakkaissa syntyy positiivinen mielikuva. Vähän tai kolmasosa ei riitä”, Rauhala sanoo nyt MT:lle.
Puolet riittää myös pitämään suomalaiset hengissä kriisitilanteissa.
Viimeaikaisesta luomukeskustelusta hän sanoo, että yhden vuoden kulutuksen notkahduksen perusteella ei pidä vetää johtopäätöksiä luomun suosiosta.
”Se on todella hätäistä. Monissa maissa luomu vetää hyvin, jos taloudessa menee hyvin.”
Rauhalan oman tilan luomun kotieläinperusteinen hehtaarituki alenee nyt 40 prosentilla.
”Se on puhtaasti poliittinen päätös. Suomalainen maatalous on eniten EU- ja omista tuista riippuvainen. Hallinnossa ratkaistaan, mikä täällä kannattaa, ei markettien kassoilla.”
”Alalle pitää perustaa vastaava hanke, jonka avulla tuulivoima nostettin suureksi osaksi energiantuotantoamme.”
Kolmas vaatimus on ruoan tuottaminen pienemmin päästöin.
”Maatalous aiheuttaa tutkitusti huomattavan jäljen vesistöihin ja ilmastoon. Luomutuotanto sitoo enemmän hiiltä, on monimuotoisempaa ja kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin tavanomainen tuotanto”, allekirjoittajat toteavat ja peräävät merkittävää luomutuotannon lisäämistä ensi hallituskaudella.
Allekirjoittajien mukaan luomuviljelyä kohtaan esiintyy paljon vääriä ennakkoluuloja, kuten tuulivoimaan tai sähköiseen liikenteeseen aiemmin.
”Alalle pitää perustaa vastaava hanke, jonka avulla tuulivoima nostettin suureksi osaksi energiantuotantoamme. Tavoite on kasvattaa luomuraaka-aineen tuotantoa niin paljon, että jalostajat voivat kannattavasti tuotteistaa luomun niin kotimaan kuin vientimarkkinoille.”
Omavaraisuutta voidaan muistion mukaan nostaa rahoittamalla seuraavia asioita:
Kotimaisten typensitojakasvien siementen hankintaa tiloille sekä omaa siementuotantoa
Lannankäsittelyn investointeja ja menetelmien kehittämistä
Mekaanisen rikantorjunnan laitehankintoja tiloille sekä alan tutkimusta
Maanparannusaineiden tutkimusta ja hankintaa tiloilla
Luomuviljelyyn sopivien lajikkeiden hankintoja tiloilla ja luomukasvien jalostusta
Hiiltä sitovan viljelyn tukemista tilatasolla
Luomuviljelyn merkittävää laajentamista, menetelmien kehittämistä sekä alan opetukseen ja neuvontaan panostamista
Luomun vientimarkkinoiden kehittämistä ja julkisten hankintojen lisäämistä kotimaassa
- Osaston luetuimmat
