Katarina Murto on toiminut OAJ:n puheenjohtajana vuodesta 2022 lähtien. Hän on koulutukseltaan juristi, varatuomari ja tanssinopettaja. Kuva: Kari Salonen
Pian koittaa aika, jolloin kaikissa kunnissa ei ole edes yhtä koulua
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoo, miltä Suomen koulumaailma näyttää lähitulevaisuudessa.Tilaajalle
Katarina Murto on huolissaan kuihtuvista maaseutukunnista, joissa ei synny tarpeeksi lapsia. Kuva: Kari SalonenKouluvuosi alkoi useimmissa kunnissa viime viikolla. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja, Katarina Murto, millaisia ovat uudet ekaluokkalaiset?
”Lapset ovat aina lapsia, pääsääntöisesti innokkaita oppimaan ja uteliaita. Suhtautuminen koulukäyntiin ei ole lapsilla paljon muuttunut, mutta samalla ympäröivä yhteiskunta on muuttunut valtavasti. Mobiililaitteiden liikakäyttö näkyy jopa ekaluokkalaisten keskittymiskyvyssä”, Murto vastaa.
Älylaitteiden käyttö oppitunneilla on elokuun alusta alkaen lailla kielletty peruskouluissa, ellei niiden käyttöön anneta erityistä lupaa.
Murto kehuu lakia ja toivoo, että vanhemmat puuttuisivat vapaa-ajalla lasten ruutuaikaan. Kouluissa on mahdollisuus päättää, saako puhelimia käyttää välitunneilla tai ruokalassa.
”Puoltaisin sitä, että kännykkäkieltolakia tiukennettaisiin järjestyssäännöillä vielä nykyisestä. Älylaitetta ei tarvita ainakaan kaikilla välitunneilla. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ärsykevapaus ovat tärkeitä asioita.”
Murto kehuu kännykkäkieltolakia, ja toivoo, että vanhemmat puuttuisivat vapaa-ajalla lasten ruutuaikaan.
Opetushallituksen mukaan noin 51 000 lasta aloittaa koulunsa elokuussa. Ekaluokkalaisia on yli tuhat vähemmän kuin viime syksynä.
”Olen huolissani pienistä ja kuihtuvista kunnista. Näyttää siltä, että joissakin Suomen kunnissa on vaikeuksia saada riittävästi oppilaita edes yhteen kouluun lähitulevaisuudessa. Kuntien välistä yhteistyötä pitää lisätä”, Murto sanoo.
Hän laittaisi kaikki paukut koulutus- ja työperäisen maahanmuuton vahvistamiseen, jotta Suomen huoltosuhde paranee.
”Toki maahanmuuttajat keskittyvät usein isoihin kaupunkeihin. Meidän täytyy pitää koko Suomen elinvoimasta huolta ja järjestää laadukasta koulutusta jokaisessa kunnassa.”
Ruotsin kouluissa on otettu taka-askelia digitalisaatiossa ja palattu taas paperikirjoihin. OAJ:n jäsenten mielipiteet jakaantuvat tässä kysymyksessä.
”Osa opettajista pitää digikirjoja oikein hyvänä, ja osa opettajista haluaa käyttää perinteisiä paperikirjoja. Myös lapsilla ja nuorilla on erilaisia mielipiteitä asiasta. En pitäisi hyvänä, että kouluissa siirryttäisiin kokonaan digikirjoihin.”
Toisaalta Murto korostaa, että koulu ei voi jäädä perässähiihtäjäksi, kun muu yhteiskunta digitalisoituu.
”OAJ:n kyselyn perusteella opettajat saavat huonosti täydennyskoulutusta digitalisaatioon ja myös työnantajien tarjoamissa välineissä on puutteita.”
Murron mukaan väkivalta on valitettavasti lisääntynyt viime vuosina kouluissa ja oppilaitoksissa. Hän painottaa erityisesti nopeaa hoitoon pääsyä ja ennaltaehkäisevää työtä lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa.
”Esimerkiksi yhteistyön tiivistäminen poliisin, lastensuojelun ja nuorisotyön kanssa on tuottanut hyviä tuloksia. Oppilas- ja opiskeluhuolto ei toimi riittävän hyvin ja niiden siirto hyvinvointialueille ei suinkaan helpottanut tilannetta.”
Murto vakuuttaa, että opettajat kyllä puuttuvat parhaansa mukaan koulukiusaamiseen, mutta he eivät aina saa tietoonsa kaikkia tapauksia.
Lapset ovat aina lapsia, eli pääsääntöisesti innokkaita oppimaan ja uteliaita.
Kesällä on uutisoitu lukuisista lasten ja nuorten hukkumisista sekä vaaratilanteista uimarannoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa selvitystyön perusopetuksen liikuntatunneilla toteutettavan uimaopetuksen vahvistamiseksi.
Katarina Murto pitää uimataitoa kansalaistaitona, ja uinti kuuluu opetussuunnitelmaan.
Peruskoulun aikana uintikertoja on kuitenkin liikunnassa vain rajallinen määrä. Murto muistuttaa, että kaikissa Suomen kunnissa ei ole myöskään uimahallia, mikä hankaloittaa uintiopetuksen järjestämistä.
”Tätä kokonaisuutta ei voi sälyttää pelkästään kouluille. On myös täysin erilaista uida uimahallissa ja avovedessä. Hyvä, että keskustelua uimataidosta käydään, mutta kyllähän vanhempien tehtävä on vahtia lapsia uimarannoilla ja uimahalleissa.”
Katarina Murron mielestä lasten uimaopetusta ei voi sälyttää vain koulun vastuulle. Entinen lapsuusajan kilpauimari kannustaa vahvasti huoltajia viemään lapsiaan uimaan vapaa-ajalla. Kuva: Kari SalonenKouluvuosi alkaa Suomessa aivan liian aikaisin, jos kysyy erityisesti matkailu- ja ravintola-alalta. Muu Eurooppa lomailee pääsääntöisesti elokuussa. Lisäksi elokuu on keskimäärin kesäkuuta lämpimämpi kuukausi.
Katarina Murto tyrmää ajatuksen, että koko koulutusjärjestelmä rukattaisiin matkailualan tarpeiden pohjalta. OAJ:n jäsenkyselyn perusteella lähes 80 prosenttia opettajista vastustaa ehdotusta koululaisten kesälomien myöhentämisestä.
”En osta perusteluita, että matkailualan koko vuoden liikevaihto kasvaisi koulujen kesälomien siirrolla. Vanhempien lomat eivät varmaan lisäänny, eivätkä ne siirtyisi automaattisesti elokuulle.”
Hän kannattaa lämpimästi ajatusta, että Suomen kiinnostavuutta matkailumaana edistetään esimerkiksi erilaisilla markkinointikeinoilla.
”Meillä ei ole työvoimapulaa matkailuelinkeinossa. Kyllä eurooppalaiset turistit voivat tulla elokuussa Suomeen, vaikka koulut pyörivät.”
Kevätlukukausi on jo nykyisellään syyslukukautta pidempi. Lomien siirtäminen lisäisi eroa entisestään.
”Opettajat näkevät, että kesälomien siirto vaikuttaisi kielteisesti jaksamiseen, oppimiseen ja työrauhaan. Jos lomien myöhentämisestä tehdään poliittinen päätös, muutos vaatisi laaja-alaisen selvityksen”, Murto sanoo.
- Osaston luetuimmat
