Tampereesta poikki: Orpon hallitus keskittyy etelän suuriin kaupunkeihin, aluepolitiikkaa hallitusohjelmassa ei mainita sanallakaan
Hallitus ajaa kulukuurillaan Suomen hyvinvointialueet niin ahtaalle, että terveyskeskus on katoamassa monelta kirkonkylältä.
Petteri Orpon hallituksen politiikka ja investoinnit painottuvat voimakkaasti Etelä-Suomeen. Tampere on yksi suurimmista voittajista, mutta pienemmät maakuntakeskukset jäävät jämärooliin. Kuva: Jukka Koivula18.9.202314:45
Suomen talous on poikkeuksellisen heikolla hapella.
Kansantalous ei ole lähtenyt kunnolla lentoon 15 vuoteen. Työllisyys laahaa kroonisesti jäljessä muista Pohjoismaista. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve ja sairastavuus kasvavat, mutta tekeviä käsiä on jatkuvasti vähemmän. Kaiken päälle inflaatio ja korkojen nousu nakertavat ihmisten ostovoimaa ja säästöjä.
2020-luku käynnistyi koronaviruspandemialla, joka sulki yhteiskuntia, hyydytti talouksia ja paisutti valtionvelkaa. Koronavuodet rasittavat edelleen monien yritysten ja kokonaisten elinkeinoalojen taseita.
Levoton kansainvälinen turvallisuustilanne ei asioita helpota. Maailman arvaamattomuus voi sysätä liikkeelle uusia energiakriisejä, miljoonien ihmisten siirtolaisvirtoja sekä kokonaan uusia tai entisestään laajenevia sotilaallisia konflikteja.
Alkusyksystä arvioita talouskehityksestä tarkennettiin synkempään suuntaan: Suomi on menossa taantumaan. Syksyn edetessä yt-uutisia onkin alkanut kiiriä kiihtyvään tahtiin.
On kuin vierimään olisi lähtenyt lumipallo, jossa negatiivisuuden kierre laajenee itse itseään kasvattaen.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on linjannut, että taloutta on pakko tervehdyttää, työllisyyttä kohentaa ja velkaantumista taittaa. Tavoitteisiin on sinänsä helppo yhtyä. Hallituksen keinovalikoimasta voi kuitenkin olla perustellusti montaa mieltä.
Onko juuri nyt sopiva aika keventää suurituloisimpien verotusta? 14 000 euroa kuussa tienaavat saavat suurimmat veroalet, mutta sote-sektorilta leikataan 1,4 miljardia. Hallitus ajaa kulukuurillaan Suomen hyvinvointialueet niin ahtaalle, että terveyskeskus on katoamassa monelta kirkonkylältä.
On kuin vierimään olisi lähtenyt lumipallo, jossa negatiivisuuden kierre laajenee itse itseään kasvattaen.
Aluepolitiikkaa ei hallitusohjelmassa mainita sanallakaan. Suurista kaupungeista puhutaan paljon. Hallitus käynnistää valtion ja neljän suurimman kaupunkiseudun strategisen allianssiyhteistyön.
Esimerkiksi valtion ja kaupunkiseutujen välisissä MAL-sopimuksissa mukana olevia yli 100 000 asukkaan Jyväskylää, Kuopiota ja Lahtea ei uuteen järjestelyyn kelpuuteta.
Orpon poppoo näyttää uskovan, että Suomen talous nostetaan keskittymällä suurimpiin kaupunkiseutuihin ja Etelä-Suomeen. Hallituksen infrahankkeista leijonaosa valuukin etelään ja länteen – ennen muuta huippukalliiseen Turun tunnin junaan. Keskinen, itäinen ja pohjoinen Suomi saavat vain murusia, joita pöydältä lattialle varisee.
Sama suuntaus näkyy myös hallituksen ministerivalinnoissa. Yhdeksästätoista ministeristä vain kaksi tulee Itä-Suomesta ja yksi pohjoisesta.
Orpon poppoo näyttää uskovan, että Suomen talous nostetaan keskittymällä suurimpiin kaupunkiseutuihin ja Etelä-Suomeen.
Orpon hallituksen aluepolitiikan suuri kuva on: Tampereesta poikki.
Linjaa voi haastaa muistuttamalla, että merkittävä osa Suomen vientivetoisen kansantalouden BKT:sta jauhetaan ruuhka-Suomen ulkopuolella, erityisesti metsäteollisuusvetoisilla pienemmillä paikkakunnilla.
Koko maata kannattaisi kehittää tasapainoisemmin huoltovarmuuden ja turvallisuuspolitiikan nimissä. Elämme sentään aikaa, jolloin Euroopassa raivoaa sota.
Liian yksipuolinen aluekehitys jakaa maan jyrkästi voittajiin ja häviäjiin. Sellaisen kehityksen sosiaalipoliittista hintaa voi vain arvailla.
- Osaston luetuimmat
