Asentajan työ ei sovi korkeanpaikankammoiselle. Kuva: Tarmo Lehtosalo56-metrisiä pylväitä ja tuhansia kilometrejä voimajohtoa – tältä näyttää kantaverkon rakennustyömaalla
Savossa rakentuva Järvilinja konkretisoi, millaisiin mittasuhteisiin Suomen kantaverkkoinvestoinnit ovat kasvaneet. Työmaa on osa Fingridin miljardiluokan investointiohjelmaa.TilaajalleHevoset laiduntavat rauhallisesti valtavalla aukealla Pieksämäen Tihusniemellä. Laidunpaikka ei ole kuitenkaan aivan tavallinen.
Yllä kohoaa valtava työmaa, kun Suomen kantaverkkoa vahvistetaan uudella voimalinjalla. Leveyttä voimalinja-alueella on yli sata metriä, ja itse voimajohdot kulkevat korkeimmillaan 56 metrissä.
Tulimme seuraamaan kantaverkon rakennusurakkaa, sillä investointeja sähkön kantaverkkoon tehdään tällä hetkellä historiallisen paljon. Fingridin, Suomen kantaverkkoyhtiön viiden miljardin investointiohjelmasta työn alla on tällä hetkellä 200 projektia noin kahden miljardin euron arvosta.
Yksi merkittävimmistä investoinneista on Järvilinjan vahvistaminen. Järvilinja ei ole kokonaan uusi voimalinja, vaan kantaverkkoa rakennetaan lähes 300 kilometrin mitalta pääosin ”vanhan” Järvilinjan viereen ja osin sen paikalle.
Työmaan mittakaava konkretisoituu nopeasti. Johtimia vedetään pylväisiin jopa 12 kilometrin mittaisina yhtäjaksoisina osuuksina.
Koreissa liikutaan pitkiä aikoja kerrallaan, ja maan tasalla oleva ”alamies” voi nostaa vaikka lounaan vaijerin avulla ylös.
Pylväisiin on asennettu jo aiemmin vetonarut, jotka kulkevat huipulla olevien pyörien kautta. Niiden avulla johtimet saadaan vedettyä paikoilleen ilman jatkuvaa pylväisiin kiipeämistä.
Pylväiden pyörästöihin on jätetty rakennusvaiheessa vetonarut, jotka säästävät työntekijöitä jatkuvalta pylväisiin kiipeämiseltä. Kuva: Tarmo Lehtosalo”Jokaiselle pyörästölle tulee oma johdin, eli käytännössä vedetään kahdeksaa vaijeria yhtä aikaa”, työmaapäällikkö Ville Ala-Kokko kertoo.
Useiden vaiheiden jälkeen varsinaiset johtimet vedetään kaivinkoneen vetoavulla tolppiin.
Kun Fingrid päättää investoida kantaverkkoon, selvitetään ensin reittivaihtoehdot. Tämän jälkeen urakka kilpailutetaan osissa.
Johtimia vedetään pylväisiin jopa 12 kilometrin mittaisina yhtäjaksoisina osuuksina.
EltelNetworks on tehnyt useita eri osuuksia Järvilinjasta. Kuopion, Suonenjoen, Leppävirran, Pieksämäen ja Joroisten läpi kulkeva osuus on 74 kilometriä pitkä.
Tuota 74 kilometrin osuutta varten voimajohtoa on tilattu noin 1400 kilometriä Kiinasta ja 108 kilometriä Bahrainista. Koko Järvilinjalla pituutta on 291 kilometriä. Voimajohtoa kuluu siis tuhansia kilometrejä.
Ville Ala-Kokko on työmaapäällikkö EltelNetworksilla, joka urakoi kilpailutettuja osuuksia kantaverkosta Fingridille. Kuva: Tarmo LehtosaloTyömaan korkeimmat pylväät kohoavat 56 metriin, matalimmat taas kulkevat 27 metrin korkeudessa.
”Pylväät pyritään sijoittamaan maaston muotojen mukaan niin, että voimalinjat ovat suhteellisen samalla korkeudella”, Ala-Kokko sanoo.
Pylväät rakennetaan työmaalla osista, jotka saapuvat Kiinasta. Osa rakenteista on kymmenmetrisiä, osa vain metrin mittaisia.
”Pylväät kasataan maassa kahteen osaan ja ne nostetaan siitä pystyyn. Nosturi painaa 60 tonnia. Itse pylväs painaa noin 30 tonnia”, Ala-Kokko taustoittaa.
Työvaiheet etenevät jatkuvana ketjuna. Perustusten valmistuttua seuraa pylväiden kasaus, ja perästä tulevat nosturit, jotka nostavat pylväät pystyyn.
”Näkyvissä on selvästi maanomistajien ja ylipäätään ihmisten kyllästymistä.”
Tämän jälkeen ollaan tämän vierailukohteen työvaiheessa, eli voimalinjojen vetämisessä pylväisiin. Seuraavaksi edessä on voimalinjojen jännittäminen niin, että ne roikkuvat tarpeeksi korkealla kuormittamatta rakenteita liikaa.
Kun johtimet on vedetty paikoilleen ja jännitetty, siirtyy työ kymmenien metrien korkeuteen.
Koreista käsin voimajohtoihin asennetaan kolmiositeitä, jotta voimajohdot eivät hakkaa toisiaan vasten. Kuva: Tarmo LehtosaloAsentajat liikkuvat yläpuolellamme voimalinjojen varassa roikkuvissa koreissa. He asentavat johtimien väliin välisiteitä.
”Siteet pitävät johtimet oikeassa asemassa ja varmistavat, etteivät ne lyö toisiaan vasten. Silloin ei synny johdinvaurioita”, Ala-Kokko kertoo.
Asentajan työ ei sovi korkeanpaikankammoisille. Koreissa liikutaan pitkiä aikoja kerrallaan, ja maan tasalla oleva ”alamies” voi nostaa vaikka lounaan vaijerin avulla ylös.
Tuosta viidestä miljardista työn alla on tällä hetkellä 200 projektia kahden miljardin euron arvosta.
Uuden voimalinjan alue on noin 50 metriä leveä. Linjan rakentaminen on vaatinut metsän kaatamista isolta alueelta.
”Eihän kukaan siitä varsinaisesti tykkää, että metsää kaadetaan ja rakentamista rajoitetaan”, Ala-Kokko toteaa.
Voimajohto lähikuvassa. Teräksistä ydintä ympäröivät alumiiniset säikeet. Kuva: Tarmo LehtosaloMyös Fingridin varatoimitusjohtaja Timo Kiiveri tunnistaa paikallisten tuskastumisen.
”Näkyvissä on selvästi maanomistajien ja ylipäätään ihmisten kyllästymistä. Esimerkiksi Harjulinjalla on selkeästi paikallisia, jotka kysyvät, että tarvitaanko tänne enää yhtä ainutta voimalinjaa.”
Järvilinjan rakentamisen alta Fingrid on lunastanut maita noin 800 maanomistajalta. Maan lunastuksesta saatava hyvitys vaihtelee laskennallisten taloudellisten menetysten mukaan.
Lunastuskorvauksen euromäärän näkee vasta, kun Maanmittauslaitoksen lunastustoimituksesta saa korvausselitelmän.
Kuva: Tarmo LehtosaloViime vuoden elokuussa voimaan tulleen lunastuslain muutoksella korvauksia kuitenkin korotettiin 25 prosentilla.
Ala-Kokon mukaan voimalinjojen alla voi edelleen kasvattaa joulukuusia tai viljellä maata. Rakennusoikeutta voimalinjojen alle ei kuitenkaan voi saada. Voimalinjan alla ei voi myöskään kasvattaa talousmetsää.
Työmaa ei ole tällä hetkellä harvinaislaatuinen näky Suomessa, sillä uusien siirtoyhteyksien tarve on kasvanut nopeasti viime vuosina.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuona 2022 vaikutti nopeasti Suomen sähkömarkkinoihin.
”Sähkön hinnat nousivat ja Venäjän tuonti, 1400 megawattia, loppui kokonaan. Se jätti ison ydinvoimalaitoksen kokoisen aukon Suomen energiamarkkinoille”, Kiiveri toteaa.
Kuva: Tarmo LehtosaloSamalla sähkön kulutus ja tuotanto eivät kohtaa maantieteellisesti.
Kasvukolmion sisälle sijoittuu 80 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Sähköntuotannosta taas vain 20 prosenttia sijaitsee Tampereen, Turun ja Helsingin välissä.
”Pääkaupunkiseutu oli aikaisemmin omavarainen sähköntuotannon suhteen, mutta poliittisella päätöksellä hiilivoimalaitokset laitettiin kiinni Helsingissä hyvin nopeasti”, Kiiveri taustoittaa.
Hiilivoimalaitosten sulkeminen taas tarkoitti sitä, että sähköä täytyi alkaa tuomaan pääkaupunkiseudulle Suomen halki.
”Tämä on jo neljäs suuri Pohjois–Eteläsuuntainen yhteys, jota vahvistetaan tai rakennetaan uudelleen noin kymmenen vuoden sisällä”, Eltel Networksin Ala-Kokko toteaa.
Tien reunoihin rakennetaan tukirakenteita, jotta voimajohtojen vetovaiheessa autot pääsevät liikkumaan tiellä roikkuvista voimajohdoista huolimatta. Kuva: Tarmo LehtosaloNyt suunnitteilla on myös useita poikittaissuuntaisia siirtolinjoja.
”Investointien summa on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Vuonna 2019 investointitahti oli noin 100 miljoonaa euroa, ja uusimman kymmenen vuoden investointisuunnitelman kokonaissumma on 5,2 miljardia euroa”, Kiiveri kartoittaa.
Fingridillä on lakisääteinen velvoite liittää sähköverkkoon kaikki, jotka täyttävät asetetut tekniset ja kaupalliset vaatimukset.
”Kyselijöitä ja kolkuttelijoita on paljon, ja läheskään kaikki niistä ei toteudu”, Kiiveri sanoo.
Kiiveri myös muistuttaa, että nopeasta liittymisestä verkkoon on tullut Suomen kilpailuvaltti.
”Fingrid on pystynyt liittämään esimerkiksi datakeskuksia nopeasti verkkoon. Joissakin maissa prosessi vie seitsemän vuotta, mutta me voidaan hoitaa verkkoon liittäminen parissakin vuodessa”, Kiiveri iloitsee.
Leveimmillään voimalinja-alue on Huutokoskella, missä aukiolla on leveyttä 123 metriä. Kuva: Tarmo LehtosaloSavon metsissä kulkeva työmaa konkretisoi Suomen kantaverkon kovaa investointitahtia. Hankkeen vaikutukset näkyvät maisemassa ja tuntuvat paikallisissa.
Tarve on kuitenkin kova, ja investoinneissa pyritään etsimään pienimmän haitan tie.
Järvilinja
Rakentaminen aloitettiin vuonna 2023
Valmista pitäisi olla vuoden 2026 lopulla
Kulkee seuraavien kuntien ja kaupunkien läpi: Vaala, Kajaani, Sonkajärvi, Vieremä, Iisalmi, Lapinlahti, Siilinjärvi, Kuopio, Suonenjoki, Leppävirta, Pieksämäki ja Joroinen
Rakennetaan vanhan Järvilinjan vierelle ja osin sen tilalle
Kuljettaa sähköä pohjoisesta Suomesta ja Ruotsista eteläiseen Suomeen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
