Jukka Leskelä on Energiateollisuuden toimitusjohtaja vuodesta 2016. Kuva: Vesa Marjanen
Sähkön siirtohinnat eivät enää laske, sillä uudet verkot vaativat rahaa – ”Pitäisi alkaa nähdä samanlaisena kasvutekijänä kuin moottoritiet”
Sähköistymisen vauhti on kova ja investoinnit hitaita, koska kustannuksia rajoitetaan. Energiateollisuus haluaa rajoitteet pois, sillä ne hidastavat myös Suomen kasvua.Tilaajalle
Energiateollisuus on huolissaan Suomen sähköverkkojen rakentamisvauhdista. Kuva: Johannes TervoEnergiateollisuus on huolissaan Suomen sähköverkkojen rakentamisvauhdista. Uusia suuria käyttäjiä, kuten akkutehtaita ja datakeskuksia tulee lisää kovaa vauhtia ja lisäksi melko arvaamattomasti.
Verkkoinvestoinneilla pitäisi luoda tälle kasvulle edellytykset jo ennakkoon, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Sähköverkot pitäisi alkaa nähdä samanlaisena kasvutekijänä ja hyvinvoinnin tuojana kuin moottoritiet. Yhteiskunnan sähköistyminen on yhtä suuri muutos kuin aikanaan sähkön tuleminen Suomeen. Verkoissa pitäisi nyt ottaa samanlainen loikka”, hän vertaa.
Sähköistämistä tulisi helpottaa, eikä nähdä pelkästään kustannuksena. Säästäminen syö samalla investointeja.
”Painopiste on nyt väärässä paikassa ja tilanne voi pahimmillaan näivettää myös talouskasvua tuovat muut investoinnit. Siksi verkkoinvestointeja pitäisi lisätä, eikä rajoittaa.”
”Joissakin maissa verkkoon ei mahdu tuotantoa, eikä kulutusta. Sille tielle Suomen ei pidä ajautua.”
Kantaverkossa on vielä melko hyvä tilanne: sähköverkkoon pääsee monin paikoin hyvinkin nopeasti. Rajoitteita kulutukselle on kuitenkin jo etelässä ja tuotannolle lännessä, joten jakeluverkkojen tilanteesta on tulossa haastava.
Joissakin maissa verkkoon ei enää mahdu sen paremmin tuotantoa kuin kulutustakaan. Sille tielle Suomen ei pidä ajautua, Leskelä varoittaa.
”Hyvä infra on ollut Suomen vahvuus, ja asiaan pitäisi siksi puuttua nopeasti. Jos sähköverkoista tulee pullonkaula ja pitää alkaa miettiä, kenelle sähköä annetaan, investoijat kaikkoavat ja Suomi menettää talouskasvua lupaavat näkymät.”
Aiemmin sekä kanta- että jakeluverkkoihin tehtiin kapasiteettia väljemmin myös tulevia tarpeita ja liittyjiä varten. Kun tarve on nyt kasvanut, rakentamisvauhdin pitäisi olla kovempi. Siihen ei Leskelän mukaan ole kuitenkaan nykyisen valvontamallin aikana edellytyksiä.
Energiavirasto on päättänyt vuoden 2024 alusta lähtien monopoliasemassa olevien verkkoyhtiöiden kohtuullisesta hinnoittelusta. Moni yhtiö on Leskelän mukaan lykännyt investointejaan, koska käyttäjiltä ei voi kerätä rahaa säädettyä enempää.
”Kohtuullisuusvaatimus on niin tiukka, ettei riittäviä verkkoinvestointeja voida tehdä sähköistymisen tahdissa. Nykyinen valvontamalli ei tue Suomen teollisuus- ja energiapolitiikan tavoitteita.”
Siksi hän patistaa hallitusta viemään pikaisesti lainsäädäntöön EU-sääntelyn, joka kannustaa ennakoiviin investointeihin.
”Energiavirasto voisi sitten päivittää valvontamalliaan. Muutos on tehtävä poliittisesti, eikä se ole helppo. Ihmisten on hankalaa ymmärtää, että verkko voi maksaa enemmän kuin energia. Verkkojen osuus energialaskustamme tulee kuitenkin jatkossa yhä kasvamaan, ei vähenemään.”
”Muutos on tehtävä poliittisesti, eikä se ole helppo.”
Jo nyt poliitikot ja kansa kauhistelevat sähkölaskujensa korkeita siirtomaksuja. Ne kasvavat, koska jakeluverkkoyhtiöt paitsi jakavat sähköä, myös vahvistavat säävarmuutta ja varautuvat yhteiskunnan sähköistymiseen eli sähkökattiloihin, autojen lataukseen ja teollisuuden tarpeisiin.
”Infran rakentaminen maksaa ja siihen osallistuvat kaikki. Vastaavasti autoilun polttoaineisiin menee vähemmän rahaa, kun energiankäyttö sähköistyy”, Leskelä sanoo.
Siirtohinnat voivat jo nyt tuntua kovilta, jos vaikkapa kesämökin sähkönkulutus on pientä ja sähkön hinta laskenut. Leskelän mukaan uudet sähkönkäyttäjät kantavat kuitenkin ison osa myös siirtokustannuksista.
Henkilöpulan vuoksi työ- ja elinkeinoministeriöltä vie aiempaa kauemmin käsitellä kantaverkon alle jäävien maiden lunastuksia.
Verkkoinvestointien tiellä on muitakin mutkia. Henkilöpulan vuoksi työ- ja elinkeinoministeriöltä vie aiemman puolen vuoden sijasta nyt jopa kaksi vuotta käsitellä kantaverkon alle jäävien maiden lunastuksia.
”Alueidenkäyttölakiin kaavaillut tuulivoiman etäisyyssäännöt johtaisivat puolestaan siihen, että tuulivoimaa tulee sinne, missä sitä on jo ja siellä luontoon ja metsiin.”
Verkon investointitarpeet ja kustannukset kasvaisivat Leskelän mukaan entisestään. Hänestä maan hallituksen tulisikin olla johdonmukaisempi sähköistämisen edistämisessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
