Aurinkovoimasta iso osa suunnitteilla pelloille – tällaisia arvioita määristä on laskettu
Laskutavasta ja teknologian kehityksestä riippuen aurinkovoima valtaisi tulevina vuosina korkeintaan 0,7 prosenttia Suomen pelloista.Tilaajalle
Lapualle rakentuu mittava aurinkovoimapuisto. Kuva: Johannes TervoAurinkovoimaloiden rakennushankkeista noin puolet suunnataan ainakin osittain pelloille. Kunnille kohdistetulla kyselyllä selvitettiin, millaisille alueille aurinkovoimaa on suunniteltu, luvitettu tai toteutettu.
Suosittuja alueita ovat myös joutomaat ja entiset turvetuotantoalueet. Runsas viidennes aurinkovoimahankkeista sijoittuu ainakin osittain metsiin. Aurinkovoimaloiden vaatimat pinta-alat aluetyypeittäin eivät käy ilmi Suomen uusiutuvat ry:n ja konsulttitoimisto One Planetin selvityksestä.
Johtava asiantuntija Amanda Pasanen One Planetista kertoo, että aurinkovoimaloiden rakentaminen metsiin on kaikkein kalleinta, joten hankkeissa suositaan muita alueita hyvien siirtoyhteyksien lähellä.
Jos aurinkovoiman kapasiteetti kasvaisi Fingridin ennusteiden mukaisesti 16 gigawattiin vuoteen 2035 mennessä, veisivät aurinkovoimalat Pasasen mukaan noin 30 000 hehtaaria maa-alaa. Kuntakyselyn perusteella siitä puolet eli 15 000 hehtaaria voisi sijoittua pelloille.
Laskelma on tehty suurimpien maankäyttöarvioiden mukaan, joten Pasanen ounastelee, että teknologian nopean kehityksen ansiosta pinta-alan tarve voi pienentyä.
”Johtokadut pysyvät peltomaana ilman vaikutuksia tuotantoon. Samaten pelloilla on yleensä jo tiestö valmiina.”
Energiateollisuus arvioi, että Suomessa tuotetaan vuonna 2040 noin 15 gigawattia aurinkosähköä.
Energiateollisuus ry.n toimitusjohtajan Jukka Leskelän laskukaavan mukaan yksi megawatti aurinkosähköä tarvitsee noin hehtaarin maa-alan. Siinä tapauksessa alaa tarvittaisiin 15 000 hehtaaria, josta peltoa olisi 7 500 hehtaaria.
Suomessa on peltomaata noin 2,27 miljoonaa hehtaaria. Laskutavasta riippuen aurinkovoima haukkaisi tulevina vuosina noin 0,3–0,7 prosenttia pelloista.
Leskelän mukaan pelloille sijoitettavien voimaloiden liityntäjohdot eivät käytännössä juuri vie peltoalaa.
”Voimajohtopylväitä on harvakseltaan ja niiden ala on pieni. Johtokadut pysyvät peltomaana ilman vaikutuksia tuotantoon. Samaten pelloilla on yleensä jo tiestö valmiina.”
Leskelä vahvistaa, että aurinkovoimaloiden johtojen vetämistä metsiin pyritään välttämään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
