Kreetalla sovitellaan aurinkoenergiaa käytössä oleville pelloille ja laidunmaille – saari pyristelee irti öljystä suomalaisin apuvoimin

Kreikkaan kuuluvalla Kreetan saarella kuivuus, ylilaidunnus ja eroosio näkyvät maisemassa. Syyskuussa vuorten rinteet helottavat ruskeina vihreän kasvuston puuttuessa. Vuohet ja lampaat ovat kalunneet pensaiden juurilta aluskasvillisuuden.

Makeaa vettä varastoivassa tekojärvessä pilkottaa pohja.

Ongelmia on lähdetty ratkomaan teknologian avulla. Paahteisella saarella olisi mahdollisuudet tuottaa suuret määrät aurinkoenergiaa, jota voitaisiin käyttää muun muassa suolanpoistoon merivedestä. Toistaiseksi poistolaitoksia on vähän.

Saaren energiahuolto nojaa puoliksi fossiiliseen öljyyn. Sähkö on keskimäärin huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa ja muualla EU-alueella.

Aurinkoenergian lisäämistä ja varastointia on rientänyt ratkomaan suomalainen uusiutuvaan energiaan sijoittava Korkia. Yrityksen hankekehityksestä vastaava johtaja Mikko Kantero esittelee Damastassa sijaitsevaa vuorenrinnettä, johon nousee aurinkovoimapuisto.

Alueen vuokraamisesta on neuvoteltu paikallisen väestön ja viranomaisten kanssa. Kanteron mukaan lupien saaminen paneeleille on Kreetalla hankalaa, vaikkakin helpompaa kuin tuulivoimaloille. Maanomistajat vuokraisivat maitaan mielellään, koska siitä saa moninkertaisen tuoton verrattuna muihin maankäyttömuotoihin.

Aurinkopaneelikentät rakennetaan niin, että niiden alla voi yhä laiduntaa ja viljellä. Paneelit suojaavat viljelyksiä suoralta paisteelta ja maaperää kuivumiselta. Mikäli energiantuotanto alueella tulevaisuudessa lakkaa, yritys ennallistaa alueen luonnon. Kanteron mukaan oikein asennettuina paneelit kuormittavat luontua varsin vähän.

Kreetalle rakennetaan infraa, joka mahdollistaa uusiutuvan sähkön siirron mantereelle, kun nyt mantereelta ainoastaan tuodaan energiaa.  Kuva: Tero Pajukallio

Kanteron mukaan maatalouden ja uusiutuvan energian tuotannon yhdistäminen on ollut kovassa huudossa etenkin Italiassa. Ratkaisuille voisi olla kysyntää Suomessakin.

Uusiutuvaa energiaa voidaan varastoida paikallisestikin litiumakkuihin.

Yritysten ohella EU rahoittaa Kreikan energiajärjestelmän uudistamista. Kreikan tavoitteena on muuttua energian tuojasta viejäksi vuoteen 2035 mennessä.

Makeaa vettä varastoivien tekojärvien pohjat pilkottavat pitkän kuivuusjakson jäljiltä.  Kuva: Tero Pajukallio