Hyvästi hintapiikit! Sähkön varastoinnista tulee vihdoin arkipäivää – akkuja sijoitetaan liiketiloihin ja pian maatiloillekin

Suomessa harpataan kohti uusiutuvan energian hajautettua varastointia. Pääomasijoitusyhtiö Innovestorin suurhankkeessa aurinkopaneeleita ja akkuja asennetaan 30 kohteeseen, jotka ovat pääosin liikekiinteistöjä ja niiden parkkipaikkoja. Siten luontoa ei tarvitse raivata energiantuotannon tieltä.

Hajalleen sijoitetut aurinkopaneelit ja sähkövarastot muodostavat virtuaalisen voimalaitoksen, jonka teho on yhteensä 15 megawattia ja varastointikapasiteetti yhteensä 60 megawattituntia. Järjestelmä on verrattavissa 1200 pieneen sähköautoon.

”Energian paikallinen varastointi vähentää riippuvuutta voimalaitoksista, sähkönsiirron infrastruktuurista ja uusiutumattomista energianlähteistä. Tästä hyötyvät niin kuluttajat, kiinteistön omistajat kuin ympäristökin”, Innovestorin energiavarastoinnista vastaava sijoitusjohtaja Elie Kopaly kertoo.

Investointi maksaa yli 20 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriö TEM rahoittaa 3,6 miljoonaa euroa.

Virtuaalivoimala osallistuu Fingridin säätösähkö- ja reservimarkkinoille. Akut tasaavat sähkön hintapiikkejä luovuttamalla sähköä korkean kysynnän aikana. Kokonaisuutta hallinnoi teknologiayritys Capalo AI:n tekoäly.

Investoinnin on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä yli 900 tonnia vuodessa.

Ensimmäiset varastointijärjestelmät rakentuvat tänä vuonna liikekiinteistöön Turkuun, oppilaitokseen Pirkkalaan ja kauppakeskukseen Hämeenlinnaan.

Kierrätettävät litiumakut tulevat Kiinasta. Niiden käyttöikä lähentelee nyt 20 vuotta.

Havainnekuva vanhasta liiketilasta, jonka katolla on aurinkopaneeleja ja pihassa energiaa varastoivat akut. Myös parkkipaikka voidaan kattaa aurinkopaneeleilla.  Kuva: Innovestor

Sähkönvarastoinnin markkinat ovat vasta puhkeamassa kukkaan Pohjoismaissa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) arvioi, että Suomeen on rakentumassa lähivuosina satojen megawattien edestä uusia varastointijärjestelmiä. Yksi edelläkävijöistä on tuulivoimayhtiö Taaleri Energian 36 megawattitunnin varastointijärjestelmä Lempäälässä.

Lisäksi kaupungit rakentavat lämpövarastoja. Vantaalle suunnitellaan kooltaan ja kapasiteetiltaan maailman suurinta lämmön kausivarastoa. Sen lämpökapasiteetti on 90 gigawattituntia, jolla voisi lämmittää keskikokoista suomalaista kaupunkia vuoden ajan. TEM tukee hanketta 19 miljoonalla eurolla.

Mykkäsen mukaan vastaaviin hankkeisiin on saatavissa tukia niin TEM:istä kuin EU:stakin, mutta investointien ansaintalogiikka nojaa ensisijaisesti sähkön ja eurojen säästöön sekä sähkön myyntituloihin.

Kotitalouksille ei uusia mittavia tukiohjelmia ole luvassa. Mykkänen vinkkaa, että kuluttajat voivat säästää satoja euroja sulkemalla sähkölämmityksen hintapiikkien aikana.

Capalo AI:n toimitusjohtaja Henri Taskinen mainitsee, että Ruotsissa ja Virossa on jo käytössä kuluttajille suunnattu akkutuki.

Tukea tai ei, myös Suomessa kuluttajat voivat halutessaan osallistua sähkömarkkinoiden tasaamiseen ja päästä tienaamaan varastoinnilla. Taskisen mukaan kotiakut voidaan tuota pikaa liittää osaksi tekoälyn hallinnoimaa virtuaalivoimalaa.

Muun muassa aurinkovoimaan investoineet maatilat ovat kiinnostuneita akkujen hankkimisesta. Pienempien sähkölaskujen ja sähkön ajoittaisen myymisen ohella energiavarastot tuovat turvaa sähkökatkosten varalta.

Tällä hetkellä noin 10 kilowattitunnin kotiakku maksaa vähintään 10 000 euroa. Sellaisella voi tienata noin 150-200 euroa kuussa, sähkön hinnan heittelystä riippuen.

Akkujen hinnat ovat laskusuunnassa. Taskinen uskoo, että 5-10 vuoden päästä jokainen karjatila ja vastaava suurkuluttaja varastoi energiaa.