Utajärven Tunturisuon aurinkoenergiahankkeen luvitukseen riitti suunnittelutarveratkaisu. Kunnan rakennustarkastaja Janne Heikkinen ja elinympäristöjohtaja Petri Leskinen esittelevät suunnitelmaa. Kuva: Kai Tirkkonen
Kunnat luvittavat innolla aurinkovoimahankkeita, vaikka yhteiset pelisäännöt puuttuvat – ”Huoltovarmuuden kannalta peltomaata ei tulisi poistaa ruoantuotannosta”
”Hiilensidonnan näkökulmasta metsää ei tulisi aurinkovoimalan alta kaataa, huoltovarmuuden kannalta peltomaata ei tulisi poistaa ruoantuotannosta. Turvenevojen osalta taas on havaittu, että maaperä ei välttämättä kestä rakennelmien painoa”, sanoo erikoisasiantuntija Paula Mäenpää Kuntaliitosta.Tilaajalle
Utajärven elinympäristöjohtaja Petri Leskinen ja kunnan rakennustarkastaja Janne Heikkinen Tunturisuon turvenevan laidalla. Kesällä alueelle rakentuu 113 hehtaarin aurinkovoimala. "Lupamenettely eteni kevyellä prosessilla", toteaa Leskinen. Kuva: Kai TirkkonenKunnissa on nyt intoa aurinkovoimahankkeiden kaavoittamiseen. On lukuisia vihreän siirtymän sitoumuksia, hankkeita ja sopimuksia, joissa uusiutuva energia on keskiössä. Vihreän siirtymän mallikunnat uskovat houkuttelevansa alueelleen uutta yritystoimintaa ja asukkaita.
Aurinkovoimaloiden lupakäytännöistä puuttuu kuitenkin yhtenäinen ohjeistus, ja kunnat soveltavat säännöksiä vaihtelevasti. Samaan aikaan teollisen kokoluokan voimaloita rakennetaan eri puolille maata.
”Aurinkovoima on uusi asia ja paljon on vielä pohdittavaa. Ympäristöministeriön asettaman ohjausryhmän johdolla ollaan kokoamassa kunnille opasta aurinkovoiman luvitukseen ja kaavoitukseen liittyen”, toteaa erikoisasiantuntija Paula Mäenpää Kuntaliitosta.
”Tässä vaiheessa käytännöt vaihtelevat ja moni asia on aivan auki. Kaavoitus ja lupakäytännöt muovautuvat ensimmäisten oikeustapausten kautta, kuten kävi tuulivoimassakin.”
Kunnilla on kaavoitusmonopolinsa ansiosta suuri valta aurinkovoimaloiden lupaprosessissa.
”Aurinkovoiman kohdalla eivät maakuntakaava ja ympäristövaikutusten arviointimenettely ole automaatio. Lupamenettelyksi riittää usein suunnittelutarveratkaisu, joka pitää sisällään hankkeen vaikutusten arvioinnin. Kaava-alueella toimittaessa saatetaan vaatia poikkeamislupaa kaavasta”, selvittää Mäenpää.
”Kaikkineen lupamenettely on tapauskohtaista arviointia ja tarvittavat menettelyt riippuvat kaavatilanteesta ja paikallisista olosuhteista.”
”Tässä vaiheessa käytännöt vaihtelevat ja moni asia on aivan auki. Kaavoitus ja lupakäytännöt muovautuvat ensimmäisten oikeustapausten kautta, kuten kävi tuulivoimassakin.” Paula Mäenpää
Suunniteltu kiinteistöverolain uudistus on kuntien mieleen, sillä se nostaa tuuli- ja aurinkovoimalaitosten kiinteistöveroprosenttia.
”Erityisesti pienille kunnille kiinteistöverotulot ovat merkittävä asia ja kuntia kiinnostaa aurinkovoiman hyödyntäminen. Aurinkovoima on mahdollista myös niillä Itä-Suomen alueilla, jotka ovat jääneet paitsi tuulivoimasta”, mainitsee Mäenpää.
Mäenpää myöntää, että aurinkovoimaan liittyy monia kysymyksiä, jotka tulee selvittää.
”Olemme tunnistaneet aurinkovoimaan liittyvät haasteet myös maankäytön osalta. Hiilensidonnan näkökulmasta metsää ei tulisi aurinkovoimalan alta kaataa, huoltovarmuuden kannalta peltomaata ei tulisi poistaa ruoantuotannosta. Turvenevojen osalta taas on havaittu, että maaperä ei välttämättä kestä rakennelmien painoa”, hän toteaa.
”Järkevintä olisi ottaa käyttöön muuhun soveltumatonta maata, joka on riittävän lähellä sähköverkkoa ja muuta infraa. On selvitettävä, soveltuisiko esimerkiksi sähkölinjojen alusta tähän. Asiaan liittyy paljon ristiriitaisuuksia ja kysymyksiä luontoarvojen ja uusiutuvan energian kehittämisen välillä.”
Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Utajärvi on 2 500 asukkaan pikkukunta, joka tarttui mahdollisuuteen hyötyä aurinkoenergiasta.
Kunnan alueelle on rakenteilla kaikkiaan lähes 200 hehtaarin aurinkovoimalaitokset kolmessa eri hankkeessa. Suurin hankekohde on Tunturisuon 113 hehtaarin turvetuotantoalue. Toimijana on Skarta Energy Oy.
”Tällaiset hankkeet ovat pienelle kunnalle erittäin tärkeitä. Kiinteistöverotuloista on vasta arvioita, mutta ne ovat joka tapauksessa merkittävä tulo kunnalle. Lisäksi hankkeella on työllistävä vaikutus rakentamisen ja ylläpitotöiden myötä”, sanoo elinympäristöjohtaja Petri Leskinen.
Aurinkovoimaan liittyvät lupa- ja kaavoituskäytännöt muovautuvat ensimmäisissä hankkeissa. Utajärvi on niiden joukossa. Leskinen toteaa, että aurinkovoimarakentamiseen tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä.
”Luvitusprosessi oli vuoropuhelua ely-keskuksen kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei elyn arvion mukaan tarvittu, joten lupaprosessiksi riitti suunnittelutarveratkaisu. Lupa-asia eteni lautakunnassa jouhevasti, parissa kuukaudessa. Kevyellä prosessilla se eteni kaikkineen.”
Suunnittelutarveratkaisuun kuuluu kuulutus- ja kuulemismenettely, jossa hankealueen naapurit voivat ilmaista näkökantansa. Utajärvellä päätöksen ratkaisusta tekee lupa- ja valvontalautakunta. Rakennusluvan myöntää rakennusvalvontaviranomainen.
”Aurinkovoima on kunnille maankäytöllinen kysymys, jossa puhutaan mittavia pinta-aloja koskevista ratkaisuista. Käytöstä poistettu turvesuo on alueena aurinkovoimalle soveltuva. Toki siinäkin on mietittävä suon päästöjen nollaaminen, jossa keinona voi olla paneelien välikäytävien kasvipeitteisyys tai alueen vettäminen”, mainitsee Leskinen.
Aurinkovoimahankkeet tuovat etenkin pienille kunnille merkittävä lisän tuloihin, toteaa Petri Leskinen. Kuva: Kai TirkkonenUtajärvi on toteuttanut vahvasti strategiaansa olla vihreän energian kärkikuntia.
”Tuulivoiman kaavoitushankkeita on käynnissä kahdeksalla alueella, joista ensimmäiseen on myönnetty 33 voimalan rakennusluvat. Utajärvellä on tuuli- ja aurinkovoiman hybridituotantona syntymässä vierivoima-teollisuuskaava, jossa tähdätään vedyn tuotantoon. Lisäksi Suomen ensimmäisiin lukeutuva biohiililaitos on käynnistänyt toimintansa”, kertoo Leskinen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
