• Aurinkovoimala nielemässä 150 hehtaaria peltomaata Loimaalla – ”Onko järkevintä pellon käyttöä, että se peitetään pois ruoantuotannosta?”

    Pelloille suunniteltu paneelikenttä herättää huolta maisemasta, ruoantuotannosta ja maatalousmaan hoidosta. Energiayhtiönkin oli kysyttävä viljelijöiltä, kuinka hukkakauraa torjutaan.
    Uusi voimala nousisi asutuksen ympärille Onkijoenkulman pelloille.
    Uusi voimala nousisi asutuksen ympärille Onkijoenkulman pelloille. Kuva: Jarno Mela
    Maatalous|Energia
    9.8.202405:00
    Taneli Laine

    Varsinaissuomalaisen Loimaan kaupungin alueelle on suunnitteilla järjestyksessään neljäs suuri aurinkovoimala.

    Onkijoenkulman 171 hehtaarin hankealue sijaitsee aiotuista tuotantopaikoista lähimpänä kaupunkia, noin neljän kilometrin päässä Loimaan keskustasta.

    Aurinkopaneelien kenttää on paperilla soviteltu kaavoitetulle alueelle ja lähes kokonaan peltojen päälle. Kaupungille toimitettujen suunnitelmien mukaan hankealueesta viljelyalaa on 88 prosenttia.

    ”Hyvää peltoa on 150 hehtaaria. Ei sitä vaivaa mikään muu kuin ajoittainen hukkakaura”, kertoo hankealueen vieressä veljensä kanssa tilaa pitävä Valtteri Koli.

    Koli on projektista yllättynyt. Maanviljelijää ihmetyttää, kuinka varsinaissuomalaista maatalousmaata voidaan suurina lohkoina peittää aurinkopaneeleilla.

    ”Onko järkevintä pellon käyttöä, että se peitetään pois ruoantuotannosta? Kai Suomessa olisi energiantuotannolle sellaisiakin aukeita, joilla ruokaa ei voi kasvattaa. Loimaalla riittää kyllä viljelijöitä pellonvuokraajiksi, ei tarvitse ainoalle naapurille myydä.”

    Myös paneelien paikalla esiintyneen hukkakauran leviäminen omille ja muiden pelloille huolettaa. Koli epäilee, ettei energiayhtiöllä ole parasta tietoa asian hoidosta.

    ”Hankkeen tiedotustilaisuudessa yhtiön edustajat kysyivätkin meiltä paikallisilta, kuinka sitä hukkakauraa sitten kuuluu torjua”, Koli naurahtaa.

    Suunnitelman toteutuessa, vaihtuu teräinen vilja aurinkopaneeleiksi.
    Suunnitelman toteutuessa, vaihtuu teräinen vilja aurinkopaneeleiksi. Kuva: Jarno Mela

    Aurinkosähköntuotantoa suunnittelee Ilmatar solar development oy, ranskalaisomisteisen Ilmatar energyn tytäryhtiö.

    Hankekehityspäällikkö Marko Penttilä ei näe ongelmaa viljeltävän pellon käyttämisessä aurinkovoimakenttänä.

    ”Näkemyksemme mukaan aurinkovoiman lisääminen teollisessakaan mittakaavassa ei uhkaa kotimaista ruoantuotantoa.”

    Yhtiö on vuokrannut hankealueen ja jättänyt lupahakemukset Loimaan kaupungille. Nyt käynnissä on naapurien kuuleminen.

    Yhden kilometrin säteellä on Ilmattaren omien laskujen mukaan 107 vakituista asukasta.

    ”Muutimme perheenä maaseudulle, jotta voimme asua maaseudulla.”

    Aurinkovoimalaksi piirretyn peltoaukean laidalla asuu myös Aleksanteri Alanen.

    ”Muutimme perheenä maaseudulle, jotta voimme asua maaseudulla. Projektin tultua julki, olemme vaimoni kanssa keskustelleet muutosta. Tiedossa oleva rakennushanke ja maisemahaitta kuitenkin vaikuttavat kiinteistön myyntihintaan huomattavasti”, Alanen kuvailee tilannetta.

    Kumpikin MT:n haastattelema naapuri osallistui Ilmattaren järjestämään tiedotustilaisuuteen joulukuussa 2023. Miehet kuvailevat tilaisuudessa esitettyjä havainnekuvia optimistisiksi: kuvan sää on kaunis, pelto vehreä ja paneelit vaikuttavat todellista matalammilta.

    ”Ilmatar kyllä sittemmin korjasi kuvia”, Alanen sanoo.

    Ilmattaren Penttilän mukaan tarkkaa piirrosta Onkijoenkulmalle asennettavista paneeleista ei vielä ole nähtäväksi.

    ”Hakemusten mukainen yläraja paneelien korkeudelle on viisi metriä. Korkeus voi siitä alaspäin tarkentua valitun paneelimallin mukaan. Mallia ei ole vielä valittu.”

    Penttilän mukaan keinot maisemahaitan vähentämiseksi ovat paneelien sijoittelu sekä maisemointi.

    ”Lähtökohtaisesti maisemahaitasta ei makseta rahallisia korvauksia”, Penttilä kertoo.

    ”Lähialueen asukkaita kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.”

    Kotinsa vieressä Aleksanteri ja Meeri Alanen sekä lapset (vasemmalta) Vilma, Olavi, Venla, ja Elsa.
    Kotinsa vieressä Aleksanteri ja Meeri Alanen sekä lapset (vasemmalta) Vilma, Olavi, Venla, ja Elsa. Kuva: Jarno Mela

    Peltoaukeaa katseleva Alanen kertoo neuvotelleensa Ilmattaren kanssa maisemahaitasta useaan otteeseen. Yhtiön asennoitumista hän kuvaa kauppamieshenkiseksi. Ensin ehdotetaan istutuksia, vaatimusten kasvaessa jopa korvauksia.

    ”Sanotaan näin, että hyvä kun tarjotulla korvauksella olisi kuukausittain muutaman päivän ruoat perheen pöytään saanut. Emme ole ottaneet rahaa vastaan.”

    Alanen on tutustunut Loimaan alueen muihin aurinkovoimahankkeisiin. Hallinto-oikeus on siellä asuvien valitukseen todennut, ettei naapurikiinteistön arvon tippuminen estä kaupunkia myöntämästä lupaa aurinkovoimalalle.

    ”Suomi on oikeusvaltio ja jos tuomari näin päättää, niin sen mukaan mennään, vaikka harmittaa”, Alanen kuittaa.

    Aiemmista hankkeista poiketen, Onkijoenkulman aurinkovoimala rakennettaisiin kaupungin yleiskaavan alueelle. Kaavamääräysten mukaan tavoitteena on säilyttää laajat peltoalueet avoimina maisematiloina ja pääosin rakentamattomina.

    Ilmattaren omien selvitysten perusteella, Penttilä ei näe voimalan aiheuttavan haittaa kaavan toteutumiselle.

    ”Lupaprosessi on edelleen kesken ja Loimaan kaupunki käsittelee asian, kun se on ajankohtaista.”

    Lisää aiheesta
    • Energiayhtiö voi tarjota tästäkin Onkijoen pellosta vuokraviljelijää enemmän.

      Energia | Tästä syystä Onkijoen aurinkovoimala on ennakkotapaus − maisemalla on yksi varjelija

      Tilaajalle
    • Loimaalla peltonäkymän peittyminen ei oikeuden mukaan ole merkittävä maisemavaikututs. Kuvituskuva Sulkavan voimalasta.

      Energia | Naapurit valittivat, kun aurinkopuisto tulisi lähimmillään 25 metrin päähän asuintalosta – oikeus: ei merkittävää vaikutusta maisemaan

      Tilaajalle
    • Solarigon Kalajoen aurinkovoimalan paneelien peltokenttää.

      Talous | Peltohehtaarilla voi tehdä muhkeaa tiliä vuokraamalla sen aurinkosähköfirmalle

    • Pahkajärven taakse Pielavedelle suunnitellaan tuulivoimaloita. Järven takana on vedenjakajaharju, johon tulisi 50 metriä leveä sähkönsiirtolinja. Ahti Bergistä (toinen vasemmalta) on yksityismetsänomistajien häikäilemätöntä hyväksikäyttöä vetää reitti harjua pitkin.

      Energia | Tuulivoimayhtiöt katsovat nyt sisämaahan – asukkaat pelkäävät, että tuulivoima ajaa loputkin ihmiset pois ja sudet pihoihin

      Tilaajalle
    • Sähkön kulutuksen on vastattava sen tarjontaa. Fingridin toimitusjohtajan Asta Sihvonen-Punkan mukaan  verkon kannalta olisi suotavaa, että suuret sähkönkuluttajat sijoittuvat lähelle sähkön tuotantoa.

      Energia | Tuulivoimaa ja teollisuutta sijoitettava tasaisesti koko Suomeen ‒ Fingridin toimitusjohtaja Sihvonen-Punkka: ”Länsi-Suomessa sähköverkko on jo täynnä”

    • Energiayhtiö Helen on rakentanut 2 800 aurinkopaneelin voimalan Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla sijainneelle kolmen hehtaarin pellolle. Kuvituskuva.

      Maatalouspolitiikka | Riskinä menettää oikeus maataloustukiin: Aurinkovoima ja kosteikkoviljely turvepelloilla vaativat viljelijältä tarkkuutta

    • Aurinkopuisto Kalajoella.

      Politiikka | Aurinkovoimabuumi ei vielä uhkaa huoltovarmuutta − parhaat pellot kannattaa silti pitää ruuan tuotannossa

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi