Puolet suomalaisista uskoo, että maassamme tehdään veronmaksajien rahoilla paljon hyödytöntä tutkimusta

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset luottavat vankasti tieteeseen ja yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin.

Viime vuonna luottamusta mittaavassa Tiedebarometrissa peräti 86 prosenttia suomalaisista vastasi luottavansa tieteeseen ja tutkimukseen erittäin paljon tai melko paljon. Luottamus on säilynyt samoissa lukemissa edellisestä kyselystä vuodelta 2022.

Väestöryhmittäiset erot ovat suhteellisen pieniä, joskin korkeasti koulutetut tuppaavat luottamaan tieteeseen enemmän kuin vähemmän koulutetut.

Erot eri puolueiden kannattajien välillä eivät ole kovin suuria, paitsi perussuomalaisten osalta, joista 73  prosenttia luottaa tieteeseen ja 23 prosenttia ei.

Suomalaisen tutkimuksen ja teknologian taso on laskenut ihmisten mielissä noin kymmenen prosenttiyksikköä parin vuoden takaisesta. Nyt teknologian yleistä tasoa pitää hyvänä 79 prosenttia ja tutkimuksen 76 prosenttia vastaajista.

Tulos heijastelee useiden tieteentekijöiden viime vuosina esittämiä huolia tutkimuksen ja teknologian tasosta.

Luotetuimpien instituutioiden ja organisaatioiden järjestys on pysynyt pitkään samana: puolustusvoimat ykkösenä, jonka jälkeen poliisi ja yliopistot. Sen sijaan poliittiset puolueet eivät suurta luottamusta nauti.

Tekoälyn käytön lisääntymiseen yhteiskunnassa kansalaiset suhtautuvat hieman useammin myönteisesti (51 prosenttia) kuin kielteisesti (39 prosenttia).

Vastaajat soisivat tekoälyä hyödynnettävän mieluiten rikollisten kasvojentunnistuksessa ja rajavalvonnassa. Kielteisimmin suhtaudutaan tekoälyn hyödyntämiseen journalismissa ja työntekijöiden valinnassa.

Vastaajista 77 prosenttia uskoo tieteen ja tekniikan parantavan ihmisten arkea seuraavien 10–20 vuoden aikana.

Toiveikkaimpia arjen parantumisen suhteen ovat yllättäen yli 70-vuotiaat ja pessimistisimpiä alle 30-vuotiaat.

Suurimpien puolueiden kannattajista optimistisimpia ovat kokoomuksen (90 prosenttia) ja SDP:n (84  prosenttia) kannattajat ja pessimistisimpiä perussuomalaisten kannattajat (63 prosenttia).

Toisaalta suomalaisista liki puolet kokee, että tieteen ja tekniikan kehitys muuttaa ihmisten elämää ja elämäntapaa liian nopeasti. Ikäryhmässä 60–69 tunne on vahvin.

Väestöstä 74 prosenttia näkee, että ilmastonmuutoksen eteneminen on vakava uhka, joka vaatii päättäjiltä tehokkaita toimia.

Ilmastonmuutosta uhkana pitävien osuus on kuitenkin vähentynyt parin vuosikymmenen aikana, vaikka tutkimustulokset ja kokemus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat lisääntyneet.

Vuonna 2004 ilmastonmuutoksen koki vakavaksi uhaksi yli 80 prosenttia vastaajista.

Ilmaston lämpeneminen huolestuttaa erityisesti kaupungeissa asuvia, korkeasti koulutettuja ja useammin naisia kuin miehiä. Sen sijaan nuorten ja iäkkäiden välillä ei ole suurta eroa.

Suurin ero havaitaan poliittisessa suuntautuneisuudessa. Vasemmalle kallellaan olevista 86–97 prosenttia kokee ilmastonmuutoksen todelliseksi uhaksi, kun taas oikeistopuolueita kannattavista 61–71 prosenttia on huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Puolet suomalaisista uskoo, että maassamme tehdään veronmaksajien rahoilla paljon hyödytöntä tutkimusta.

43 prosentin mielestä tutkimus- ja kehitysmenoissa on supistamisen varaa, jos valtion menoja joudutaan leikkaamaan lähivuosina.

Tutkimusmenoja leikkaisivat muita useammin hallituksen pääpuolueiden eli perussuomalaisten (78 prosenttia) ja kokoomuksen (46 prosenttia) kannattajat.

Tutkimusvarojen kohdentaminen taloutta parhaiten palveleville tieteenaloille ei saa enemmistön kannatusta.

Ovatko Suomen metsät todella kääntyneet hiilielusta päästölähteeksi? Osa väestöstä ei tunnu luottavan tutkimustuloksiin.  Kuva: Timo Filpus

Kansalaisista 78 prosenttia kokee, että poliittisen päätöksenteon tulee pohjautua tieteeseen ja tutkimustietoon.

86 prosenttia ymmärtää, että ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen, eikä asiantuntijoiden erimielisyys siten kerro tieteen epäluotettavuudesta.

Tutkijoiden riippumattomuuteen uskoo 60 prosenttia suomalaisista.

Tutkimusbarometrin tulokset osoittavat, ettei luottamus tieteeseen ole romahtanut, vaikka sellaisia johtopäätöksiä voisi sosiaalisen median ja valtamedian uutisoinnin perusteella hätäisesti vetää.

Huolestuttavaa on, että osa poliitikoista pyrkii pönkittämään omia tarkoitusperiään yrittämällä romuttaa tutkimuksen luotettavuutta. Sama pätee moniin muihin toimijoihin.

Yksi esimerkki viime ajoilta on kiistely metsien kyvystä sitoa hiiltä. Tutkimustuloksia näkee kyseenalaistettavan ja tutkijoita vähäteltävän.

Suomalaiset luottivat Mika Aaltolaan ainakin silloin, kun hän johti Ulkopoliittista instituuttia.  Kuva: Jussi Partanen

Vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme tutkijaa, joita he pitävät luotettavina. Mainintoja kertyi noin 500, mikä kielii siitä, että tutkijat ovat tulleet hieman aiempaa tutummiksi suomalaisille.

Eniten mainintoja saaneet tutkijat olivat lähes poikkeuksetta televisiosta tuttuja.

Kolmen kärjen muodostivat avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, Ulkopoliittisesta instituutista politiikkaan siirtynyt Mika Aaltola ja taloustieteilijä Sixten Korkman.

Uusina niminä kymmenen luotetuimman tutkijan listalle nousivat valtiotieteiden ja filosofian tohtori Heikki Hiilamo, politiikantutkija Timo Miettinen ja ainoana naisena politiikantutkija Hanna Wass.

Tiedebarometri on selvittänyt suomalaisten suhdetta tieteeseen vuodesta 2001 lähtien. Kysely tehdään runsaalle tuhannelle ihmiselle kahden vuoden välein. Kantar Forum on kerännyt vuoden 2024 aineiston viime vuoden toukokuussa.

Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat.

Tulosten luottamusväli on koko aineistossa suurimmillaan 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.