Rehn, Andersson ja Harkimo eivät hyväksy keskussairaaloihin esitettyjä supistuksia – Stubb, Haavisto ja Halla-aho eivät kommentoineet asiaa lainkaan
Ehdokkaat näkevät, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tila nykyisessä ympäristössä liittyy oleellisesti kansalliseen turvallisuuteen.Tilaajalle
Presidenttiehdokkaat nostavat esiin erityisesti Itä-Suomen sairaaloiden merkityksen turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Kuvassa on Savonlinnan keskussairaala. Kuva: Saara LaviOsa presidenttiehdokkaista pitää sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän 11.1. ehdotusta keskussairaaloiden palvelujen supistamisesta Suomen turvallisuuden kannalta huolestuttavana.
”Minua huolettaa kysymys siitä, vaarantaisiko työryhmän esitys kriisinajan erikoissairaanhoidon järjestämisen koko Suomen alueella ja puolustuksen kannalta kriittisillä alueilla”, Olli Rehn (kesk.) toteaa.
Li Anderssonin (vas.) mukaan uudistuksen vaikutukset olisivat kokonaisturvallisuuteen kauttaaltaan negatiivisia. Hän näkee uhan ulottuvan turvallisista synnytyksistä turvalliseen vanhuuteen ja kansalliseen yhtenäisyyteen.
Rehn, Andersson ja Harkimo ilmoittivat ykskantaan, etteivät pidä esitystä kannatettavana.
”Jos ja kun koko Suomea halutaan puolustaa, tulee peruspalveluiden kohtuullinen saavutettavuus myös pystyä turvaamaan koko maassa.”
Harry Harkimo (liik.) mukaan esityksessä ei ole huomioitu turvallisuuspolitiikkaa.
”Se vaarantaa turvallisuuden.”
MT:n tavoittamista ehdokkaista Rehn, Andersson ja Harkimo ilmoittivat ykskantaan, etteivät pidä esitystä kannatettavana.
Varovaisemmin asiaan suhtautuvat Jutta Urpilainen (sd.) ja Sari Essayah (kd.)
Urpilainen vastasi, ettei ota presidenttiehdokkaana kantaa itse esitykseen. Hän ilmaisee kuitenkin huolensa kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen toteutumisesta.
Essayah puolestaan toteaa, ettei voi ottaa kantaa esitykseen ennen vaikutusten arviointia. Hänen mukaansa selvityksen taustalla olevat tavoitteet henkilöstöresurssien, riittävän osaamisen sekä perustason palvelujen turvaamiseksi ovat kuitenkin kannatettavia.
Vaikutusarviointeja peräänkuuluttaa myös Harkimo. Hän toteaa, että esitys on virkamiesnäkemys, josta puuttuvat sekä taloudelliset laskelmat että arviot vaikutuksista hoitoon pääsyyn.
”Ei olisi henkilökuntaa eikä sairaaloita oikeissa paikoissa. Vaikutuksia ei tunneta."
Harkimo sanoo, että sairaalaverkon uudistamisen pitää tapahtua yhdessä turvallisuuspoliittisen kokonaisanalyysin kanssa.
Essayahin mukaan sairaalaverkon uudistuksissa on tasapainoiltava kahden näkökulman kanssa. Hän toteaa, että on pidettävä huolta, ettei sairaalaverkkoa vedetä liian kireälle, mutta sanoo myös, että palvelujen nimellinen tarjoaminen ei toisaalta auta potilasta ilman osaavaa henkilöstöä.
”Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuus on aluepolitiikan ohella yhä enemmän turvallisuuspoliittinen kysymys.” Li Andersson
Ehdokkaat näkevät, että vaikka kyseessä on presidentin tehtävien ulkopuolelle sijoittuvaan sisäpoliittiseen päätöksentekoprosessiin kuuluva asia, nykyisessä ympäristössä on otettava huomioon kokonaisturvallisuus sote-asioissakin.
”Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuus on aluepolitiikan ohella yhä enemmän turvallisuuspoliittinen kysymys”, Andersson toteaa.
Myös Harkimo nostaa Itä-Suomen aseman esiin.
Ehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää turvata palveluiden saatavuus tasapuolisesti.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon on tärkeä pystyä tuottamaan tarvittavat palvelut ja riittävä sosiaaliturva. Kattava sairaala- ja päivystysverkko on osa tätä”, Urpilainen toteaa.
Myös Essayahin ja Rehnin mukaan palvelujen on oltava saatavilla joka puolella Suomea.
”Kyse on siitä, rakennammeko Suomea eri alueiden ja ihmisten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varaan vai jaammeko Suomea ja suomalaisia kahtia”, Rehn perustelee.
Sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten porrasteisuudesta, työnjaosta ja yhteistyöstä.
Työryhmä toteaa raportissaan 11.1.2024 muun muassa, että nykyinen ympärivuorokautisesti päivystävien sairaaloiden verkko on liian tiheä, minkä vuoksi osaavaa henkilöstöä ei pystytä turvaamaan nykyisellä palveluvalikoimalla.
Työryhmä ehdotuksen mukaan nykyisten sairaaloiden tehtävät muuttuisivat siten, että ympärivuorokautinen päivystys ja esimerkiksi leikkaussalivalmius harvenisivat. Suomessa olisi jatkossa yliopistosairaaloiden lisäksi 5–8 keskussairaalaa nykyisen 16:n sijaan.
Neljä työryhmässä istunutta hyvinvointialuejohtajaa kirjasi raporttiin vastalauseensa.
Alexander Stubbin (kok.), Pekka Haaviston (vihr.), Jussi Halla-ahon (ps.) ja Mika Aaltolan (sit.) kampanjoista ei vastattu MT:n lähettämiin haastattelukysymyksiin.
- Osaston luetuimmat
