• Erittäin uhanalainen laji BirdLife Suomen vuoden 2024 linnuksi – näin monta paria maailman suomalaisinta lintua on

    Tulevana kesänä lajin kanta aiotaan selvittää, kun edeltävä laskenta toteutettiin vuonna 2013.
    Yli puolet selkälokin maailmankannasta pesii Suomessa.
    Yli puolet selkälokin maailmankannasta pesii Suomessa.  Kuva: Raimo Sundelin
    Uutiset|Luonto
    14.5.202418:30
    Santeri Nousjoki

    BirdLife valitsi Suomen vuoden 2024 linnuksi erittäin uhanalaisen selkälokin.

    Suomessa tavattava selkälokin mustaselkäinen alalaji on BirdLifen mukaan maailman suomalaisin lintu, sillä puolet linnun maailmankannasta pesii täällä.

    BirdLife kertoo, että lajin nykyinen pesimäkanta selvitetään tänä kesänä, kun aiemmat kerrat olivat vuosina 2003 ja 2013. Selvitykset osoittavat selkälokkien vähentyneen nopeasti, sillä vuonna 2013 lajia arvioitiin pesivän Suomessa enää noin 7 000 paria.

    Selkälokkikannan harventuminen johtuu BirdLifen mukaan muun muassa talvehtimisalueilla saaduista ympäristömyrkyistä, minkkien aiheuttamista pesätuhoista sekä harmaalokin kanssa kilpailusta.

    Vuonna 2013 selkälokkeja arvioitiin pesivän Suomessa enää noin 7 000 paria.

    Ihmisen aiheuttamat häiriöt johtavat järjestön mukaan usein pesintöjen epäonnistumiseen ammunnan ohella, kun selkälokki sekoitetaan rauhoittamattomiin harmaa- ja merilokkeihin.

    BirdLife korostaa pesimärauhan tärkeyttä selkälokin suojelemiseksi. Merensaaristossa ja järvien selkävesillä usein yhdyskuntina pesivän selkälokin pesimäpaikoille ei tule siis rantautua.

    Tuulivoimaloiden suunnittelussa tulisi myös huomioida pitkiä lentoja tekevän, erittäin uhanalaisen lajin pesimä- ja ruokailupaikat.

    Tulevan kesän kartoituksia koordinoivat BirdLifen alueelliset jäsenyhdistykset, jotka toivovatkin mahdollisia selkälokkihavaintoja BirdLifen Tiira–lintutietopalveluun. Lisäksi järjestö toivoo tietoja lajiin kohdistuvasta häirinnästä.

    Lisää aiheesta
    • Lunneja on ollut aikaisemmin hoidettavana muun muassa Heinolan lintuhoitolassa.

      Luonto | Lunnikohu nosti esille sekavan tilanteen – kenen vastuulle huonokuntoisena löytyvät linnut ja muut villieläimet kuuluvat?

    • Kyhmyjoutsenet sietävät paremmin lähistöllä pesiviä muita vesilintuja. Laulujoutsen suhtautuu taas naapureihin usein vihamielisemmin. Yksilöiden välillä on kuitenkin eroja.

      Luonto | Kotoperäinen laulujoutsen ei siedä läheistä sukulaistaan – ”Tällä tavoin ilmoittavat, että nyt on aika lähteä”

    • Nykyään kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia ovat uhanalaisia.

      Ympäristö | Maitotiloille yritetään houkutella pääskyjä kutsuäänellä – syynä lintujen yllättävä ahdinko

    • Kuusitiainen on pienikokoisin tiaislaji. Sillä on musta päälaki, valkoiset posket ja valkoinen niskalaikku. Linnun selkäpuoli on siniharmaa ja vatsapuoli ruskeanvalkoinen.

      Luonto | Kuusitiaisten ennätysvaelluksen mittasuhteet paisuvat entistä hurjemmiksi − Hangossa vanha päiväennätys rikottu jo kahdeksana päivänä

    Artikkelin aiheet
    selkälokki
    uhanalaiset lajit
    BirdLife Suomi
    luonnonsuojelu
    linnuston seuranta
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria