• Maitotiloille yritetään houkutella pääskyjä kutsuäänellä – syynä lintujen yllättävä ahdinko

    Viime vuonna maitotiloilla asennettiin yli 150 uutta pesäpaikkaa pääskyille. Tänä vuonna talkoisiin on lähtenyt lisää tiloja.
    Nykyään kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia ovat uhanalaisia.
    Nykyään kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia ovat uhanalaisia. Kuva: Markku Vuorikari
    Maatalous|Ympäristö
    28.4.202416:00
    Tuure Kiviranta

    Valtaosa pääskyistä saapuu Suomeen vapun aikaan huhti–toukokuussa. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt nopeasti ja nykyään kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia ovat uhanalaisia, kertovat Birdlife sekä Arla yhteisessä tiedotteessaan.

    Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlife sekä Arla ja Arlan maitotilat jatkavat yhteistyötään pääskyjen tukemiseksi.

    Viime vuonna maitotiloilla asennettiin yli 150 uutta pesäpaikkaa pääskyille. Tänä vuonna talkoisiin on lähtenyt lisää maitotiloja.

    Arlan maitotilojen ja Birdlifen yhteistyön taustalla on Suomen pääskykantojen romahtaminen. Haarapääsky luokitellaan vaarantuneeksi ja räystäspääsky erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Yhteistyön tavoitteena on auttaa pääskyjä pesimään maitotiloilla. Hanke aloitettiin keväällä 2023 ja yhteistyö jatkuu myös tänä ja ensi vuonna.

    ”Arlalla hanke on otettu hyvin vastaan ja tilallisten innostus on päässyt jopa yllättämään. On mahtavaa, että tänä vuonna olemme saaneet mukaan enemmän tiloja kuin viime vuonna”, sanoo Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi.

    Pääskyjen pesintää autetaan 33:lla Arlan maitotilalla ympäri Suomen. Yksi mukana olevista tilallisista on kiteeläinen Sari Rouvinen.

    ”Olen jo toista vuotta mukana pelastamassa pääskyjä ja osallistuminen oli itsestään selvää. Olen todella iloinen yhteistyöstä, sillä tämä tuo meidän maitotilallisten osaamista esiin myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Kannustan kaikkia tiloja mukaan pääskytalkoisiin – pienetkin teot riittävät”, summaa Rouvinen.

    Lehmät houkuttelevat kärpäsiä ja muita lentäviä ötököitä pääskyjen ravinnoksi.

    Maitotilat ovat pääskyille tärkeitä pesimäpaikkoja. Tilojen rakennukset tarjoavat sopivan paikan pesän rakentamiseen ja lehmät puolestaan houkuttelevat kärpäsiä ja muita lentäviä ötököitä pääskyjen ravinnoksi.

    ”Asiantuntijamme on käynyt tiloilla antamassa vinkkejä. Tiloille on muun muassa asennettu pesiä ja varmistettu, että pääskyille on tarjolla kosteaa maata rakentamisen avuksi. Lisäksi pääskyjen määrää ja elämää seurataan tiloilla muun muassa kyselyiden avulla”, kertoo Birdlifen asiantuntija Mauri Leivo.

    ”Tänä vuonna aiomme kokeilla myös räystäspääskyjen houkuttelua tekopesille soittamalla kaiuttimesta kutsuääniä. Katsotaan, houkutteleeko pääskyjen kutsulaulun soittaminen lisää pääskyjä tilalle”, Leivo sanoo.

    ”Viime kesänä tilalleni asennettiin tekopesiä ja seurasin pääskyjen elämää aktiivisesti. Kävin usein kurkkimassa pesiin ja laskin poikasia. Pienet pääskyt ilahduttavat. Kaikki voittavat, kun kesä kuhisee lintuja ja ötököitä”, toteaa Rouvinen.

    Lisää aiheesta
    • Tervapääskyn kannat ovat pienentyneet Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana 30-50 prosenttia.

      Eläimet ja kasvit | Räystäspääsky ja haarapääsky kärsivät karjatilojen määrän vähenemisestä – ”Hyönteismassaa ei synny enää entiseen malliin”

      Tilaajalle
    • Yhteensä pilotissa mukana olleille tiloille rakennettiin yli 150 pesäpaikkaa. Kuvassa haarapääsky.

      Luonto | Maidontuottajat tekivät uhanalaisille pääskyille yli 150 uutta pesää: ”Olen huomannut lintujen vähenemisen, kun pieniä karjatiloja on kadonnut”

    • Notkolan tilan ylämaankarja tekee arvokasta työtä pitämällä avoimena kulttuurimaisemaa sekä mahdollistamalla lukuisien uhanalaisten kasvien ja hyönteisten elinympäristön. Karjaa siirretään usein lohkolta toiselle, jotta kuivan maastonkin kukat ehtivät kukkia ja siementää.

      Maatalous | Laiduntava karja tekee korvaamattoman tärkeää työtä monimuotoisuuden säilyttämiseksi ‒ omistajan vastuulle jää tarkkailla, että laidunpaine pysyy sopivana

      Tilaajalle
    • Janne Kotiaholla on kesäisin lampaita hoitamassa perinnebiotooppeja. Lihan osalta perhe on omavarainen.

      Ympäristö | Luontoprofessori Janne Kotiaho saa lihaa omista eläimistä ja puuta metsistään tarpeen mukaan – hakkuiden vähentäminen riittää turvaamaan lajeja

      Tilaajalle
    • Haarapääskyt ovat pesineet Markku Mäkelän tilalla jo vuosikymmeniä. Kuvituskuva haarapääskyistä.

      Luonto | Haarapääsky-yhdyskunta on viihtynyt Markku Mäkelän tilalla jo vuosikymmeniä – toissakesänä hän todisti murheellista näkyä

    • Jaakko ja Pirkko Suominen ihailivat maanantaina kesän ensimmäisiä pääskysiä.

      Ympäristö | Luomumaitotila on pääskyjen paratiisi – nyt 20 maitotilalla testataan, miten siivekkäille voidaan luoda yhä paremmat olot

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä