• Luomumaitotila on pääskyjen paratiisi – nyt 20 maitotilalla testataan, miten siivekkäille voidaan luoda yhä paremmat olot

    Pääskyt ovat Vennan tilan isäntäväelle paitsi ilon aihe, myös korvaamaton kärpästorjunta-apu.
    Jaakko ja Pirkko Suominen ihailivat maanantaina kesän ensimmäisiä pääskysiä.
    Jaakko ja Pirkko Suominen ihailivat maanantaina kesän ensimmäisiä pääskysiä. Kuva: Sanne Katainen
    Maatalous|Ympäristö
    9.5.202310:00
    Satu Lehtonen

    Pääskyset ovat luonnollinen osa laiduntavaa maitotilaa, turkulaisen Vennan tilan isäntä Jaakko Suominen sanoo. ”Niitä on meillä kesäaikaan kymmeniä, ja heidän kanssaan symbioosissa eletään.”

    Vennan tilalla siirryttiin luomutuotantoon vuonna 1995. Pääskykanta on vuosien mittaan kasvamistaan kasvanut. Rakennusten ympäriltä ja laitumilta löytyy niille yllin kyllin hyönteisiä syötäväksi, lehmien tallaamasta maasta taas savea pesäntekoon.

    Pihaton ovet ovat kesällä auki ympäri vuorokauden, ja pääskyt valitsevat pesäpaikkansa itse. ”Emme voi emmekä halua ohjailla niiden eloa ja oloa. Meidän tehtäväksemme jää tuotannon hoitaminen niin, ettei hygienia vaarannu.”

    Esimerkiksi nuorkarjanavetassa on yksi pesä aivan ruokintapöydän päällä, Suominen kertoo. Lintujen ulostetta ei saa joutua eläinten rehuun, joten pesän alla on aina aluspahvi, joka poistetaan joka kerta kun pesän alta ajetaan.

    Pääskyt ovat isäntäväelle paitsi ilon aihe, myös korvaamaton kärpästorjunta-apu. "Syyskuun puolivälissä, kun pääskyt lähtevät, meille putkahtaa aina kärpäsongelma.”

    Suominen kertoo, että tilan kymmenet pääskyt ovat kaikki haarapääskyjä. Räystäspääskyjen houkuttelemiseksi asennetaan pian keinopesiä.

    Vennan tila on mukana tänä keväänä alkaneessa projektissa, jossa pyritään parantamaan pääskyjen elinoloja.

    Arlan ja lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLifen yhteishankkeeseen lähti mukaan 20 maitotilaa ympäri Suomea.

    BirdLifen asiantuntijat vierailevat tiloilla neuvomassa niitä esimerkiksi tekopesien asentamisessa. Tilojen avuksi on laadittu opas, jossa annetaan vinkkejä ja työkaluja pääskyjen elinolojen parantamiseen.

    "Pääskyt uhkaavat kadota Suomesta miltei kokonaan.” Mauri Leivo

    Pääskyjen kannat ovat romahtaneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Haarapääsky luokitellaan vaarantuneeksi ja räystäspääsky erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

    "Pääskyt uhkaavat kadota Suomesta miltei kokonaan. Merkittävin syy on niiden elinympäristön yksipuolistuminen, joka johtuu pitkälti karjatilojen määrän vähenemisestä”, BirdLifen asiantuntija Mauri Leivo sanoo.

    ”Pääskyjen pesintää maitotiloilla voi auttaa muun muassa jättämällä tilalle luonnontilaisia alueita, rakentamalla tekopesiä ja tarjoamalla kosteaa maata pesänrakennuksen avuksi. Pääskyjä voi myös houkutella soittamalla pääskyjen laulua.”

    ”Luomussa on oltu jo pitkään ja myös pysytään. Meillä on aina tehty arvovalintoja.” Jaakko Suominen

    Jaakko Suominen pitää hanketta erittäin tervetulleena.

    ”Maidontuotanto ja naudat yleensä ovat olleet ilmastokeskustelussa paljon esillä ja saaneet rapaa niskaan. Tämä hanke osoittaa, etteivät asiat ole niin mustavalkoisia. Laiduntavalla naudalla, nurmella ja luomulla on erittäin paljon hyviä vaikutuksia luonnon tasapainoon.”

    Jaakko ja Pirkko Suomisen kahden lypsyrobotin tilalla on noin 130 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa.

    ”Luomussa on oltu jo pitkään ja myös pysytään, vaikka luomun kysyntä onkin romahtanut. Meillä on aina tehty arvovalintoja”, Jaakko Suominen sanoo.

    Hän muistuttaa, että luomun menetelmät ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. ”Muu ruuantuotanto perustuu Venäjältä tuotavaan lannoiteraaka-aineeseen. Se ei ole kestävää.”

    Pääskyjen etujoukko saapui Vennan tilalle sunnuntaina.
    Pääskyjen etujoukko saapui Vennan tilalle sunnuntaina. Kuva: Sanne Katainen

    Luomumaitotila on hyvä elinympäristö monelle muullekin luonnoneläimelle kuin pääskyille ja muille hyönteissyöjälinnuille.

    Hyönteisten elinoloja parantavat sekä monipuolinen kasvivalikoima että se, ettei torjunta-aineita käytetä.

    Vennan tilalla nurmiseoksissa kokeillaan jatkuvasti uusia kasveja. Apilat, mailaset, kattarat ja keltamaite hyödyttävät sekä hyönteisiä että maaperän mikrobikantaa.

    BirdLife: Hygieniahaittojen estäminen

    Maitotilojen keinoja tukea pääskyjä

    1. Rakenna pääskylle pesä

    Pääskyjen pesimistä voi auttaa rakentamalla niille tekopesiä. Pesän voi rakentaa esimerkiksi huovasta, puusta tai betonista.

    2. Ylläpidä monipuolista ympäristöä

    Muun muassa luonnontilaiset kukkaniityt, pientareet, vesialueet ja puustot tarjoavat pääskyille hyönteisiä pullollaan olevia ruokapaikkoja.

    3. Tarjoa kosteaa maata pesänrakennukseen

    Pääsky tarvitsee pesän rakentamiseen kosteaa maa-ainesta, kuten mutaa. Pihalle voi tehdä mutalätäkön, joka kannattaa pitää kosteana koko pesimäkauden ajan.

    4. Suojele saalistajilta

    Saalistajien, kuten kissojen, oravien ja haukkojen pääsyä pääskyn pesälle voi estää esimerkiksi rakentamalla pesälle kulkuesteitä ja kiinnittämällä siihen peltiä tai muovia.

    5. Houkuttele soittamalla ääniä

    Jos pihamaalla ei pesi pääskyjä, voi niitä houkutella soittamalla pääskyjen ääniä. Erillisen kaiuttimen kautta soitettu ääni houkuttaa muuttajia kauempaakin.

    Lähde: BirdLife

    Lisää aiheesta
    • Innilän tilan isäntä Kai Pastell haki mukaan Pirkanmaan luonnonlaidunhankkeeseen, koska monimuotoisuus kiinnostaa. Herefordien hoitamat perinnebiotoopit osoittautuivat hyönteisparatiiseiksi. Hanketta vetää Riikka Söyrinki.

      Viherkehnäkiitäjäinen ja 1 500 muuta lajia – Luonnonlaitumet ovat monimuotoisuuden aarreaitta

    • Nämä lempääläläisen Innilän tilan luonnonlaiduntajat ovat tehokkaita monimuotoisuuden ylläpitäjiä.

      Maatalouden ympäristötoimet | Tutkija: ”Missä laidunnus loppuu ja lehmät lähtevät, siellä luontoarvot kääntyvät laskuun”

    • Herefordit hoitavat Innilän tilan perinnebiotooppeja.

      Kun karja palasi Innilän tilalle, laidunnus avasi näkymän pitkään näkymättömissä olleelle järvelle – "Kyllä tätä maisemaa kelpaa nyt talosta katsella"

    • Laiduntava lehmä oli muutama vuosikymmen sitten tuttu osa maaseutumaisemaa. Nyt niitä näkee yhä harvemmin.

      Maidontuotanto | Haluammeko jättitiloja ja halpaa maitoa vai ”ihmisen kokoista tuotantoa”? 60 vuotta sitten Suomessa oli 300 000 maitotilaa, nyt alle 5 000

    • Crista Hällfors tuottaa maitoa Lapinjärvellä. Hän toteuttaa jo nyt monia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia, mutta ei ollut tullut ajatelleeksi asiaa – hänelle ne ovat osa tilan normaalia arkea.

      Arla tutki luonnon monimuotoisuutta maitotiloilla, tulos yllätti tuottajan: "En ole tullut ajatelleeksi, että arkipäiväiset teot ovat niin tehokkaita"

  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä