Elina Mäntylä lukee teltassa kirjaa puhelimestaan ja nukahtaa nopeasti. Nyt meneillään on Kahden kuningattaren sota -kirja. Kuva: Jaana KankaanpääTurkuElina siirtyi huhtikuussa ulos nukkumaan – näin hän on toiminut jo kahdeksan vuoden ajan
Turkulainen Elina Mäntylä kärsi pitkään unettomuudesta. Kotipihan teltassa uni maittaa.TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Elina Mäntylä, turkulainen luokanopettaja, on nukkunut teltassa kotipihallaan jo kahdeksan vuoden ajan kesät ja talvet.
- Ulkona nukkuminen alkoi tyttären ideasta ja on helpottanut Mäntylän unettomuutta.
- Teltta tarjoaa hänelle omaa rauhaa, ja hän aikoo jatkaa ulkona nukkumista niin kauan kuin kroppa kestää.
Hyvät unet ja omaa rauhaa. Siinä syyt, miksi turkulainen luokanopettaja Elina Mäntylä nukkuu kotipihallaan teltassa kesät talvet.
Tarkkaan ottaen hän viettää teltassa kolme vuodenaikaa. Tavoitteena on nukkua vuodesta ulkona vähintään 170 päivää, huhtikuusta joulukuuhun.
Pitkään unettomuudesta kärsinyt Mäntylä kertoo, että teltassa uni maittaa.
”Nukahdan minuutissa, ulkoilmalla on parantava vaikutus. Maailman murheet jäävät teltan ulkopuolelle. Sisällä heräilin sellaiseen, että koko maailman tuska oli päälläni.”
Toukokuussa villahousut ovat vielä tarpeen ulkona nukkuessa, kertoo Elina Mäntylä. Kuva: Jaana KankaanpääMäntylällä alkoi huhtikuussa jo kahdeksas kevät teltassa.
Oma juttu löytyi vahingossa. Alun perin idea telttaöistä lähti Mäntylän tyttäreltä, joka oli tuolloin 8-vuotias. Kun varastosta löytyi vanha teltta, lapsi halusi kokeilla siellä nukkumista.
Sisällä oli nukuttanut huonosti, sillä Mäntylän ja silloisen aviomiehen unirytmit olivat erilaiset.
Miehellä oli tapana nukahtaa television eteen. Mäntylä heräsi välkkyviin valoihin eikä uni enää tullut.
”Ensimmäinen yö teltassa oltiin ihan jäässä. Sitten puettiin kunnolla vaatetta päälle. Nukuimme hyvin. Ihastuin teltassa nukkumiseen ihan järjettömästi.”
Villasukat lämmittävät toukokuussa. Kuva: Jaana KankaanpääLapsen telttayöt loppuivat sinä yönä, kun Mäntylä heräsi outoon ääneen: supatukseen. Pihassa oli kaksi tuntematonta ihmistä etsimässä varastettavaa tavaraa.
Mäntylä ei jäänyt miettimään, vaan ampaisi teltasta ja karjaisi, että soittaa poliisit. Kutsumattomat vieraat pakenivat orapihlaja-aidan läpi.
”Vastaavaa ei onneksi ole tapahtunut.”
Naapurin pihassa käynyt mäyräkään ei erehtynyt Mäntylän pihaan.
”Teltta on ollut totaalisesti minun oma tilani.”
Mäntylä ei halunnut enää palata sisälle unille, kun oli tottunut nukkumaan teltassa yksin.
Hyvien unien lisäksi punainen teltta omenapuun katveessa tarjoaa omaa rauhaa.
Turun ruotsalaistaloalueen taloissa on tyypillisesti keittiö ja kaksi tai kolme huonetta. Talvisodan jälkeen rakennetun alueen taloista suurin osa saatiin Ruotsista lahjoituksena.
”Neljän lapsen äitinä ruotsalaistalossa äidin oma tila on keittiö tai pesukone. Teltta on ollut totaalisesti minun oma tilani. Se on ihan parasta. Saan olla rauhassa siellä.”
Kolmevuotias maatiaiskissa Heleena ulkoilee valjaissa. Kuva: Jaana KankaanpääSisällä Mäntylä nukkuu yleensä vain talven kylmimmät kuukaudet.
Viime talvena hän siirtyi sisälle jo marraskuun lopussa. Syksy oli Turussa kostea. Peitot ja tyynyt eivät meinanneet kuivua saunassa päivän aikana.
”Nukuin hyvin mutta nihkeä ja kalsa olo vei idean ulkona nukkumisesta.”
Eräänä talvena teltta lakosi, kun lunta alkoi tupruttaa kunnolla.
”Soitin miehelle, että en löydä vetoketjua mistään. Teltta oli mennyt kasaan. Mies ja poika repivät minut ulos.”
Keväällä ulos on päästävä. ”Kroppa vaatii, että kun linnut aloittavat metelöinnin, kyllä minun täytyy olla siinä vaiheessa ulkona nukkumassa.”
Piha on Mäntylän paratiisi. Hän käy aamutossuissa nuuskuttelemassa ensimmäisiä tulppaaneja. Nyt kukkivat kirsikka- ja omenapuut.
Sisällä Mäntylä nukkuu yleensä vain talven kylmimmät kuukaudet.
Pihan ääniin tottuu Mäntylän mukaan keväällä parissa viikossa. Lintujen soidinäänten lisäksi toisinaan kuuluu kissatappeluiden ääniä.
Ruisrock kuuluu meren yli, samoin lähistön konsertit.
Kadulta taas kuuluu usein ambulanssin ääniä. ”Heräilen ambulanssin ääniin, mutta käännän kylkeä ja nukahdan heti.”
Kadulta kantautuviin riitelyn ääniin Mäntylä herää syvästäkin unesta. ”Riitely on uhkaavaa, olen aika pitkään schäferinä.”
Teltta on pystytetty eurolavojen päälle, niiden päällä on solumuovipatja. Teltassa on ilmapatja. Kuva: Jaana KankaanpääPetivaatteina Mäntylällä ovat teltassa peitto ja tyynyt.
Teltta on kolmen vuodenajan teltta. Teltan alla on kaksi eurolavaa, niiden päällä on solumuovipatja. Teltassa on ilmapatja. Keväällä yöt ovat vielä viileitä. Mäntylä pitää 30 pakkasasteen makuupussia ilmapatjan päällä, selkänsä alla, polviin asti suljettuna. Kesäkuussa sen voi heittää pois.
Uniasun lisäksi hänellä on toukokuussa villahousut, villasukat ja villatakki. Pakkasella tarvitaan lisäksi pipo ja hanskat sekä villaviltti.
Mäntylä on nukkunut teltassa kylmimmillään -18 asteessa. Silloin nenää piti hieroa aamulla lämpimäksi.
”Teltassa nukkuminen ei ole urheilusuoritus.”
Mäntylä suosittelee ulkona nukkumista kaikille matalalla kynnyksellä.
Liikkeelle pääsee ilman kalliita varusteita. Telttoja löytyy käytettyinä.
”Ei tarvitse lähteä ostamaan tavaraa sadoilla euroilla. Teltassa nukkuminen ei ole urheilusuoritus.”
53-vuotias Mäntylä aikoo jatkaa telttaöitä niin pitkään kuin kroppa kestää.
”Teltta on pitänyt minut terveen puolella. En ole ikinä sairastunut telttailun takia.”
Aurinkokennovalot saattelevat telttayöhön. Piha on Mäntylän paratiisi. ”Tämä on Huvikumpu.” Kuva: Elina MäntyläArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
