Suomen hiihtokeskusten turvallisuus on hyvällä tolalla, isoimmat riskit rinteessä tulevat hölmöilystä
Suurimpia riskitekijöitä laskettelurinteessä ovat itse laskettelijat.
Talvilomasesongin käynnistyttyä rinteissä on paljon ihmisiä. Kuva: Irene Stachon, LehtikuvaTurvallisuusasiat on otettu suomalaisissa hiihtokeskuksissa erittäin hyvin huomioon kansainväliseen tasoon verrattuna, Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors arvioi STT:lle.
”Turvallisuussuunnitelmat on tehty, ja niiden mukaan toimitaan. Rinteet ovat hyvässä kunnossa, ja ne on merkitty hyvin.”
Talvilomasesongin käynnistyttyä rinteissä on kuitenkin paljon ihmisiä. Lindforsin mukaan suurimpia riskitekijöitä rinteessä ovatkin itse laskettelijat.
”Jos hölmöillään, niin siitä ne isoimmat riskit tulee. Mutta jos nopeuden suhteuttaa omaan taitoon, sääolosuhteisiin ja muihin rinteissä liikkuviin ja muistaa rinnesäännöt, niin ollaan jo pitkällä”, Lindfors tuumaa.
Lindforsin mukaan riskitilanteet johtavat Suomessa vain harvoin varsinaisiin rinneonnettomuuksiin. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen tilastojen mukaan rinneonnettomuuksia tapahtuu vajaat kymmenen jokaista 10 000 laskettelupäivää kohden. Tilastossa ovat mukana kaikki tietoon tulleet onnettomuudet, eivät vain vakavat loukkaantumiset.
”Se on väärä mielikuva, että laskettelu olisi hirveän riskialtis harrastus, jossa luut katkeilevat ja veri lentää.”
Onnettomuusriski toki kasvaa esimerkiksi temppuja tehdessä. Lindforsin mukaan parkit eli suorituspaikat ovat rinteissä kaikkein riskialtteimpia paikkoja.
”Nuorilla into saattaa välillä korvata taitoa.”
Aloittelevat laskettelijat osaavat Lindforsin mukaan yleensä suhteuttaa laskunopeutensa omaan taitotasoonsa, jolloin riskitilanteilta vältytään. Ulkomaalaiset turistit hakeutuvat lisäksi usein hiihtokeskusten tarjoamiin hiihtokouluihin, mitä Lindfors kiittelee. Myös suomalaislapset käyvät hänen mukaansa ahkerasti hiihtokouluissa.
Lindfors toivoisi suomalaisten aikuistenkin uskaltautuvan hiihtokoulujen laskettelutunneille.
”Suomalaiset opettelevat yleensä itse kantapään kautta tai kaverin opettamina”, hän sanoo.
Lindforsin mukaan moni laskettelun alkeet hallitseva harrastaja saisi lajista paljon enemmän irti hiihtokoulun avulla.
”Moni saattaa vierastaa termiä, mutta se on ihan sama asia kuin personal trainer on salitreenissä.”
Keskivertolaskijat tuntevat hiihtokeskusten rinnesäännöt Lindforsin mukaan varsin hyvin.
”Kun into kasvaa, toinen asia on, kuinka hyvin ne pysyvät muistissa.”
Tärkeintä on pitää mielessä, että ylhäältä ja takaa tulevan tulee aina väistää. Ohituksen tulee myös tapahtua riittävän etäältä.
Lindforsin mukaan hissikäyttäytymisessä olisi monella laskettelijalla parannettavaa.
”Kun jonotetaan ja täytetään kaikki hissipaikat, niin kaikki pääsevät nopeiten hissiin etenkin näin loma-aikana, kun on paljon väkeä.”
Rinnesäännöissä ei varoiteta turhaan hississä temppuilusta. Lindfors muistuttaa, että hissin vedättäminen ja muu temppuilu voivat johtaa hissin vaurioitumiseen.
Rinteissä punaisissa asuissa liikkuvat ski patrolit valvovat rinnesääntöjen noudattamista hiihtokeskuksissa. Osa ski patroleista kuuluu keskusten henkilökuntaan, osa on vapaaehtoisia.
”He ovat rinneturvallisuuden ammattilaisia, joiden ensisijainen tehtävä on ennaltaehkäisevä toiminta.”
Lindforsin mukaan usein pelkkä ski patroleiden läsnäolo rinteessä parantaa kanssalaskijoiden käyttäytymistä. Häiriökäyttäytymiseen puututaan ensisijaisesti keskustelemalla, mutta tarvittaessa laskettelijalta voidaan estää pääsy hissiin.
”Yleensä läsnäolo ja keskustelu auttavat. Hyvin harvoin tarvitsee mennä pidemmälle”, Lindfors sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
