Tel-yhtiöille on esitetty pankkitoimintaa – Elo, Ilmarinen ja Varma puistavat päitään: ”Yritysrahoituksessa ei ole pullonkaulaa”
Pankkina toimiminen ei kuulu työeläkeyhtiöille ‒ tel-yhtiöt toimivat pääomasijoittajina kotimaisissa pk- ja kasvuyrityksissä.Tilaajalle
Tel-yhtiöt sijoittavat pääomia myös listaamattomiin yhtiöihin. Työeläkeyhtiö Varma tuli syyskuun alussa tehdyllä rahoitusjärjestelyllä akkuliiketoimintaan keskittyvän Ioncor Oy:n vähemmistöomistajaksi 16 prosentin osuudella. Kuva: Valmet Automotiven tehdas, IONCORSuomen kolme suurinta työeläkeyhtiötä Varma, Ilmarinen ja Elo arvioivat pienten ja keskisuurten sekä kasvuyritysten pankkirahoituksen toimivan Suomessa ilman suurempia pullonkauloja.
Työeläkeyhtiöt osallistuvat startup-yhtiöiden ja listaamattomien yritysten rahoitukseen pääomasijoittajina, kasvuyritysten riskirahoittajina ‒ eivät pankkeina.
Voisiko ylipäätään kotimainen tel-yhtiö tai sen tytäryhtiö laajentaa toimintaansa pankkitoimintaan?
”Ei voi, toimilupa estää tämänkaltaisen toiminnan. Työeläkeyhtiö ei voi perustaa pankkia”, vastasi Työeläkevakuutusyhtiö Elon viestintäjohtaja Taina Erkkilä MT:n suoraan kysymykseen.
Samoilla linjoilla ovat työeläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen sijoituksista vastaavat:
”Lainsäädäntö määrittää työeläkeyhtiön tehtävät: vain eläkevakuuttamista, ei pankkitoimintaa”, vastasi Varman sijoitusjohtaja Markus Aho.
Ilmarisen sijoitusjohtajana syyskuun alussa aloittanut Annika Ekman vahvistaa:
”Työeläkeyhtiön sijoitustoiminnan tehtävänä on sijoittaa eläkevaroja tuottavasti ja turvaavasti tulevia eläkkeitä varten. Rahastoitujen varojen sijoitusprofiili ja käyttötarkoitus on siis hyvin selkeäsanaisesti määritelty. Lisäksi työeläkeyhtiön toimiala (lakisääteinen työeläkevakuuttaminen) on sääntelyn kautta rajattu eikä laajentuminen uusille toimialoille ole mahdollista, eikä edes perusteltua varojen käyttötarkoitus huomioiden.”
”Lainsäädäntö määrittää työeläkeyhtiön tehtävät: vain eläkevakuuttamista, ei pankkitoimintaa.”
Kysymys yritysten pankkirahoituksen saatavuudesta ja työeläkeyhtiöistä syntyi, kun keskustalainen kunnallispoliitikko ja puolueen kasvutyöryhmän puheenjohtaja Petri Roininen ehdotti Uuden Suomen puheenvuoro-blogissa (US, blogit 30.7.2025), että kotimaiset työeläkeyhtiöt perustaisivat yhdessä uuden pankin Suomen rahoitusmarkkinoille.
Roininen perusteli esitystään sillä, että ”rahoituksen saatavuudesta on tullut keskeinen talouden ja kasvun pullonkaula niin pk-yrityksille kuin kotitalouksille.”
Myös yritysten rahoituksen saatavuudesta on erilaisia näkemyksiä.
Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen herätteli heinäkuussa blogillaan sekä MT:n haastattelussa (MT 1.8.2025) keskuspankin Euro&Talous -julkaisusarjassa keskustelua pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen pullonkauloista Suomessa.
”Keskusteluissamme salkkuyhtiöiden kanssa ei piirry sellaista kuvaa, että hyvät kasvuinvestoinnit eivät saisi rahoitusta. Ilmarinen on jo nykyisin erittäin merkittävä sijoittaja suomalaisissa listaamattomissa yrityksissä. Kohdeyrityksiä on satoja”, Ilmarisen Ekman jatkaa.
65 miljardin euron varoja hallinnoivan Varman sijoituksista oli kesäkuun lopussa 21 prosenttia Suomeen. Kotimaan osakesijoituksista yli kymmenen prosenttia oli sijoitusjohtaja Ahon mukaan sijoituksia listaamattomiin yhtiöihin.
Myös Elo vakuuttaa panostavansa kasvuyrityksiin ”tärkeänä strategisena valintana”.
”Suomalaisten yritysten on saatava kasvuun pääomaa ‒ tästä varmasti kaikki ovat samaa mieltä. Olennaista on kuitenkin ymmärtää, että yksityiset työeläkevarat eivät ole varoja, joita voidaan poliittisin päätöksin ohjailla, vaan nämä varat on tarkoitettu suomalaisten työntekijöiden eläkkeisiin”, Erkkilä linjaa.
Petri Roininen ehdotti työeläkeyhtiöille käyttämään prosentin varoistaan pankkiin, ja näin syntyisi omalta pääomaltaan 2,7 miljardin euron uusi pankki Suomeen. Tämäkin pankki joutuisi noudattamaan lakeja, EU:n ja Finanssivalvonnan määräyksiä luotonannossaan.
”Tunnen pankkimaailman neuvottelupöydän molemmin puolin yli 30 vuoden ajalta”, vakuutti vuosikymmenen ajan itsekin pankinjohtajana toiminut Roininen sähköpostilla MT:lle.
Onko pk-yritysten pankkirahoituksessa pullonkaulaa ensinkään?
”Ensimmäisen puolen vuoden aikana Nordea on rahoittanut suomalaisia pk-yrityksiä noin 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouden käänne parempaan on tapahtunut ja uskomme, että nousu tulee voimistumaan. Rahoituksen saatavuus on keskeistä kasvun tukemiseksi, ja me tulemme jatkossakin tarjoamaan sitä suomalaisille yrityksille”, kirjoitti Nordean blogissaan pk-yrityksistä Suomessa vastaava johtaja Nina Luomanen 1. syyskuuta.
Työeläkeyhtiöillä on asiakasyrityksilleen rahastoitujen varojen takaisinlainausta, mutta finanssikriisin jälkeen se on ollut hyvin pientä:
”Yritykset saavat kilpailukykyiseen hintaan rahoitusta markkinoilta”, Varman sijoitusjohtaja Aho arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
