Huono taloustilanne näkyy myös suomalaisten kuluttajariidoissa – yksi asiaryhmä korostuu vuodesta toiseen
Huonossa taloustilanteessa ihmisten kynnys saattaa asioita viranomaisten käsiteltäviksi voi madaltua, kertoo Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja.Tilaajalle
Lautakuntaan saapuvien ratkaisupyyntöjen laatu vaihtelee laajasti. Ei ole tavatonta, että hakijalta joudutaan pyytämään ainakin jotain lisätietoja. Kuva: Carolina Husu, Jaana Kankaanpää, kuvakaappaus: asiointi.kuluttajariita.fi, koonnut: Aatu JaakkolaKuluttajariitalautakunnassa vireille tulleiden asioiden määrä on kasvanut vuosittain viimeisen 10 vuoden aikana.
Kun vuonna 2016 ratkaisupyyntöjä tuli lautakuntaan reilu 6 000, oli vuonna 2025 määrä yli 7 500.
Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Katri Kummoisen mukaan asioiden määrä laski koronapandemian takia selvästi tilapäisesti vuosina 2020–2021. Pandemian jälkeen määrä on lähtenyt jälleen selkeään kasvuun.
Kasvu näkyy selvästi liki kaikissa kuluttajariitalautakunnan asiaryhmissä. Tälle ei ole Kummoisen mukaan osoitettavissa selkeitä yksittäisiä syitä.
”Mahdollista on, että tekoälytoiminnallisuuksien lisääminen esimerkiksi Googlen hakupalveluihin sekä älylaitteisiin ohjaa ihmisiä tuomaan asioita viranomaisten käsiteltäviksi aiempaa matalammalla kynnyksellä”, hän arvioi.
”Lisäksi talouden suhdanteet vaikuttavat tyypillisesti asioiden määrään. Huonossa taloustilanteessa ihmisten kynnys saattaa asioita viranomaisten käsiteltäviksi madaltuu.”
Kovin kasvu näkyi viime vuonna lentoasioihin liittyvien hakemusten määrässä. Taustalla oli Kummoisen mukaan erityisesti kansallisesti isoimmalla lentoyhtiöllä ilmenneet laajavaikutteiset peruuttamis- ja viivästymistilanteet.
Haasteena lentoasioissa on Kummoisen mukaan niiden kansainvälinen ulottuvuus ja riitojen ratkaisemisen kannalta keskeisen EU-tuomioistuinkäytännön yksityiskohtaisuus ja jatkuva kehitys.
”Autokauppa-asioissa tyypillinen riita koskee käytetyn auton kaupassa auton kunnon puutteellisuutta, eli oliko auto siinä kunnossa kuin ostaja on voinut olettaa.”
Eniten kuluttajat riitauttavat autokauppa-asioita, mikä olikin vuonna 2025 lautakunnan suurin yksittäinen asiaryhmä.
Kummoisen mukaan lautakunnalla ei ole käytössään yksityiskohtaista tilastointia riitojen yleistä aihetta tarkemmista perusteista.
”Autokauppa-asioissa tyypillinen riita koskee käytetyn auton kaupassa auton kunnon puutteellisuutta, eli oliko auto siinä kunnossa kuin ostaja on voinut olettaa”, hän kertoo.
Viime vuosina lautakunta on käsitellyt myös yhä enemmän asuntojen vuokraamiseen liittyviä asioita.
Myös remontti- ja rakentamispalveluita koskevat asiat ovat tyypillisesti olleet vuosittain korostunut asiaryhmä.
Ratkaisupyyntöjen laatu vaihtelee Kummoisen mukaan laajasti. Ei ole poikkeuksellista, että hakijalta joudutaan pyytämään ainakin jotain lisätietoja.
”Tähän kuitenkin vaikuttavat myös asian laajuus sekä riidan monimutkaisuus. Koska lautakuntamenettelyssä ei tarvitse käyttää lainoppinutta asiamiestä, ei kuluttajalta voida toisaalta myöskään edellyttää perusteellista oikeudellista asian arviointia.”
Lautakunta saa hakijoilta pääsääntöisesti pyytämänsä täydennykset puutteellisiin hakemuksiin. Puutteellinen näyttö ei Kummoisen mukaan yleensä estä asian käsittelyä, mutta se on asian lopputulokseen vaikuttava seikka.
Välillä vastassa on tapauksia, jotka on jätetty käsittelemättä sillä perusteella, että hakija ei ole täydentänyt puutteellista ratkaisupyyntöään tai asia on ollut niin vaikeasti selvitettävä, että asiaa ei ole mahdollista käsitellä.
Tällaisia on Kummoisen mukaan kuitenkin vain muutama prosentti kaikista päättyneistä asioista.
”Koska lautakuntamenettelyssä ei tarvitse käyttää lainoppinutta asiamiestä, ei kuluttajalta voida toisaalta myöskään edellyttää perusteellista oikeudellista asian arviointia”
Kaikki lautakunnalle jätetyt hakemukset eivät päädy käsittelyyn. Perusteet jättää asia käsittelemättä on Kummoisen mukaan määritetty laissa.
”Yleisimpiä perusteita käytännössä ovat vastapuolen konkurssi ja se, että asia ei kuulu lautakunnan toimivaltaan”, hän kertoo.
Näin voi käydä myös esimerkiksi silloin, jos asia ratkaiseminen edellyttäisi suullisia todistelukeinoja.
Asia voidaan jättää käsittelemättä myös silloin, jos hakija ei ole ensin pyrkinyt selvittämään asiaa kuluttajaneuvonnan kautta tai asia on luonteeltaan liian laaja ja monimutkainen lautakunnan käsiteltäväksi.
Lautakunnan suositus ei siis velvoita osapuolia toimimaan suosituksen mukaan. Siitä, noudattavatko osapuolet lautakunnan suosittamia ratkaisuja, lautakunta saa tietoa vapaaehtoisten ilmoitusten kautta.
Vain noin 30 prosentissa asioista osapuolet ilmoittavat noudattamistiedon, eikä lautakunnalla ole käytössään keinoja muutoin selvittää noudattamistietoja.
Saatujen ilmoitusten perusteella suosituksia noudatetaan arviolta noin 65–70 prosentissa asioista.
Vähäisten noudattamistietoilmoitusten takia tilastotieto noudattamisasteesta ei olekaan täysin luotettavaa.
”On syytä huomata, että varsinkaan hakijalla ei ole erityistä intressiä ilmoittaa noudattamistietoa tilanteessa, jossa suositusta on noudatettu”, Kummoinen toteaa.
”Sen sijaan noudattamatta jättämisistä ilmoitetaan todennäköisesti aktiivisemmin.”
Noudattamistiedon saaminen on tärkeää lautakunnalle. Kummoinen kannustaakin voimakkaasti osapuolia tekemään ilmoituksen noudattamisesta, kun lautakunta sitä pyytää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
