USA:n varapresidenttikisassa vastakkain on kaksi pikkukaupunkien kasvattia – näin he puhuvat taustastaan

Amerikkalaisyleisölle kerrotaan nyt kiivaasti tarinoita maaseudusta.

Kertojina ovat marraskuun presidenttikisan kakkosmiehet, varapresidenttiehdokkaat J.D. Vance (R) ja Tim Waltz (D). Todellisuudessa he kertovat tietenkin etenkin itsestään.

Ehdokkaita yhdistää lapsuus keskilännen pikkukaupunkien kasvatteina.

Waltz vietti lapsuutensa vajaan 3 000 asukkaan Valentinessa. Se on Nebraskankin mittapuulla syrjässä. Ajomatkaa osavaltion ainoaan suureen kaupunkiin, Omahaan kertyy viisi tuntia.

Koulunjohtajan poikana Waltz kuului tuppukylien eliittiin. Hän pestautui 17-vuotiaana isänsä rohkaisemana kansalliskaartiin, jossa palveli lopulta 20 vuotta.

Sotilaille taatun stipendin turvin hän opiskeli yliopistossa ja muutti opettajaksi Minnesotaan.

Sekä opettamisen että kansalliskaartin Waltz jätti lähdettyään politiikkaan vuonna 2007. Hän on saanut myös kritiikkiä siitä, että jätti palveluksen juuri ennen kuin hänen joukko-osastonsa lähettäminen sotatoimialueelle varmistui.

Vance taas on tehdyt todellisen nousun ryysyistä rikkauksiin. Hän kasvoi Ohion hiipuvalla teollisuusvyöhykkeellä, tuolloin runsaan 40 000 asukkaan Middletownissa. Aluekeskus Cincinnatiin matkaa on sieltä noin tunti.

Hän itse on korostanut myös sukutaustaansa Kentuckyssa, josta hänen isovanhempansa ovat kotoisin.

Vance palveli niin ikään asevoimissa ja hankki sen jälkeen tutkinnon huippuyliopisto Yalesta.

Hän toimi asevoimissa lehdistötehtävissä ja vältti varsinaiset sotatoimet, mutta palveli myös Irakin maaperällä.

Myöhemmin hänestä tuli sijoittajamiljonääri ja julkisuuden henkilö julkaistuaan omaelämäkertansa kolmekymppisenä. Poliitikko hän on ollut vasta reilun vuoden ajan.

Ehdokkaiden julkikuva ja näkemykset maaseudusta poikkeavat enemmän kuin heidän taustansa.

Waltz on yhteiskunnan tukiverkkojen kannattaja. Kuvernöörinä hän esimerkiksi ajoi läpi ilmaisen kouluruokailun minnesotalaisoppilaille.

Lehtijutuissa ja sosiaalisessa mediassa hän kehuu paikallistuotteita maatalousmessuilla ja puhuu lämpimästi pienten paikkakuntien yhteisöllisyydestä.

Vance taas moittii valtionapuohjelmia passivoiviksi ja töissäkäyville kalliiksi. Hän syyttää eliittejä maaseudun kouluttamattoman kansanosan unohtamisesta, mutta tarjoaa jälkimmäiselle lähinnä perinteistä neuvoa itsensä nostamiseen kengännauhoista.

Kirjassaan hän päivittelee myös valkoisen työväenluokan omaa toimettomuutta. Siihen hän toivoo parannusta kulttuurinmuutoksella, vakaammilla perheoloilla ja säännöllisemmällä kirkossa käynnillä.

Varapresidenttiehdokkaat ovat aktiivisesti mukana varsinaisten ehdokkaiden kampanjoissa ja voivat tasapainottaa heidän koettuja heikkouksiaan. Niin demokraattien Kamala Harris kuin republikaanien Donald Trumpkin voivat hyötyä maanläheisemmistä aisapareistaan.

Retoriikastaan huolimatta molemmat presidenttiehdokkaat ovat syntyneet Amerikan eliittiin. Vance sen sijaan kasvoi aidossa köyhyydessä, ja Waltzin varallisuus on yhä varsin vaatimaton.

Vancen lapsuutta varjostivat lisäksi äidin päihderiippuvuus ja vaihtuvat miesystävät. Waltzin isän sairastaman keuhkosyövän hoitokulut suistivat perheen koviin velkoihin.

Maaseutu on Yhdysvalloissa nyt muutenkin kovassa huudossa.

Viljelijäsukueepos Yellowstone on jatko-osineen maan suosituimpia tv-sarjoja, poptähtinä tunnetut Beyonce ja Lana del Reykin tekevät kantrimusiikkia.

”Ylilento-osavaltioiden” rooli korostuu myös Yhdysvaltain vaalijärjestelmän ja lukkiutuneen poliittisen kahtiajaon seurauksena.

Presidentinvaaleissa osavaltion voittaja saa yleensä kaikki osavaltion valitsijamiehet. Puoluekannatus on niin lukkiutunut, että käytännössä molemmat ehdokkaat voivat laskea jo etukäteen itselleen pari sataa ”varmaa” valitsijamiestä. Voittoon ääniä tarvitaan 270.

Todelliset vaalit käydään noin kymmenessä osavaltiossa, joihin valtaosa kampanjapanoksesta ja rahoituksesta kaadetaan. Näistä kolme sijaitsee keskilännessä. Ne voittamalla kumpi tahansa ehdokkaista on hyvin vahvoilla.

Varsinaisesta sydänmaaseudusta ei silti ole kysymys. Todelliset maaseutuosavaltiot ovat vahvasti republikaanien hallussa, ja niiden kannatuksesta kostuu vain muutamien valitsijamiesten verran.

Syrjäkylillä on kuitenkin laajempi kulttuurinen merkitys. Esimerkiksi kantrimusiikki on uskomattoman suosittua myös maan suurimmissa metropoleissa ja alueilla, joita Suomessa kutsuttaisiin maakuntakeskuksiksi.

Sellaisia ovat kilpailun kannalta ratkaisevat osavaltiot, Wisconsin, Michigan, Pennsylvania, Pohjois-Carolina ja Georgia pullollaan.