Trumpin tariffit vosivat taas vaikeuttaa vientiä, mutta eivät käännä maaseudun äänestyspäätöksiä. Kuva: Cq-Roll Call
Maatalous on presidentinvaalien unohdettu aihe − tästä syystä tilanne oli toinen vielä 15-20 vuotta sitten
Maatalouspolitiikka vaikuttaa Yhdysvalloissa moneen, mutta ei presidentin valintaan.Tilaajalle
Kress Farm Idahon osavaltiossa, republikaanien kannatusalueella. Vuoden 2020 vaaleissa Donald Trumpin ääniosuus Idahossa oli liki 64 prosenttia. Kuva: Hailey RalphsYhdysvallat on suurimpia maatalouden tuottajamaita ja rahassa mitattuna maailman merkittävin maataloustuotteiden viejä.
Maataloudesta tai maanviljelijöiden äänistä ei siltikään käydä näkyvää kamppailua marraskuussa koittavien presidentinvaalien edellä. Arvokeskustelu ja avoin halveksunta peittävät pienemmät aiheet.
Aihetta maataloudessakin riittäisi, sillä alan tärkein politiikkaa ja rahoitusta koskeva lakipaketti farm bill on ollut jumissa parlamentin huoneissa jo useamman vuoden. Riitelevät puolueet eivät saa aikaiseksi molemmille sopivaa ehdotusta.
”Maatalouspolitiikka oli tärkeä vaaliteema 15–20 vuotta sitten.”
”Maatalouspolitiikka oli tärkeä vaaliteema 15–20 vuotta sitten, kun Iowan kaltaiset keskilännen viljelysseudut olivat presidentinvaalien vaa’ankieliosavaltioita. Nyt Iowa on vahvasti republikaanien aluetta”, kertoo Missourin yliopiston maatalouspolitiikan professori Patrick Westhoff.
Republikaanipuolue on viime vuosina varmistanut äänten enemmistön Iowan ja Missourin kaltaisissa keskilännen osavaltiossa. Merkittävistä maatalousosavaltioista ainoastaan Wisconsin on enää vaa’ankielen asemassa.
”Maataloudesta vaaleissa tuskin puhutaan, mutta presidentin valtaan vahvemmin kuuluvan kauppapolitiikan vaikutuksista voi vielä tulla vaaliteema”, Westhoff epäilee.
Viennistä riippuvaiselle maataloudelle ulkomaankauppa on merkittävä tulonlähde. Tuottajahinnat ovat Yhdysvalloissa keskeisiä viljelijän tulonmuodostuksen kannalta. Tukien määrä vaihtelee tuotannonaloittain, mutta alhaisimmillaan maissinviljelijän tuloista maataloustukia on alle 10 prosenttia.
Donald Trump aloitti kaudellaan pienimuotoisen kauppasodan Kiinan kanssa. Vienti sakkasi ja tulonmenetykset viljelijöille olivat suuria, mutta Trumpin hallinto korvasi menetykset maksuina maanviljelijöille. Suoria tukia maksettiin eniten sitten 1930-luvun.
Maanviljelijöiden enemmistö on kyselyjen mukaan yhä Trumpin kannalla.
Maanviljelijöiden enemmistö on kyselyjen mukaan yhä Trumpin kannalla, uuden kauppasodan uhasta huolimatta. Sekään ei paljoa vaikuta, että ankara maahanmuuttopolitiikka voisi vähentää maatalouden työväkeä ja nostaa kustannuksia.
Bidenin viime vuosien politiikka on suosinut vientiä. Maatilojen tutkittu keskitulo on noussut Trumpin kauteen nähden ja olikin huipputasolla vuonna 2022. Bidenin perintöä rasittavat kuitenkin tuotantokustannusten ja ruoan hinnan nousu.
”Trumpin toinen presidenttikausi voisi jälleen johtaa kauppariitoihin ja viennin vaikeuksiin. Toisaalta demokraattien ehdokas Kamala Harrisilla ei ole erityistä taustaa maatalousasioissa – emme tiedä vielä, millaista hänen maatalouspolitiikkansa olisi”, Westhoff pohtii.
Kamala Harrisin varapresidenttiehdokkaan valinta voi tuoda ääniä maaseudulta. Kuva: Andrew RothHarrisin houkuttelevuutta parantaa tuore varapresidenttiehdokas Tim Walz.
Keskiläntisen Minnesotan kuvernööri Walz koetaan Westhoffin mukaan maaseudun mieheksi. Hän on toiminut osavaltionsa lisäksi myös Yhdysvaltain edustajainhuoneen maatalouskomiteassa.
”Walz saattaa nousta demokraattien maatalouspolitiikan puhemieheksi.”
Näkyvimpää presidentinvaalien kiistakysymystä maataloudesta silti tuskin tulee. Vakaumuksen ja maanpuolustuksen kaltaiset aiheet nousevat pinnalle.
”Presidenttiä äänestetään maaseudullakin omien arvojen ja huolien perusteella.”
”Presidenttiä äänestetään maaseudullakin omien arvojen ja huolien perusteella. Varsinaisia maataloustyöntekijöitä on muutenkin alle kaksi prosenttia työväestöstä, joten heidän äänimääränsä on kansallisella tasolla pieni.”
Suurempi merkitys maaseudun äänellä on kongressin ylähuoneen, eli senaatin jäseniä valitessa. Äänestäjiä ovat vain senaattoria valitsevan osavaltion asukkaat, joten paikalliset elinkeinot nousevat esiin.
Esimerkiksi Montanan osavaltiossa valitaan senaattori presidentin kanssa samoissa vaaleissa marraskuussa.
”Republikaanit haastavat istuvaa demokraattia Montanassa. Siellä maatalouspolitiikan puuttuminen tai farm bill -lakipaketin epäonnistuminen vaikuttavat.”
- Osaston luetuimmat
