

Idahossa kevät ei ole vielä näyttänyt täyttä voimaansa.
Jamie ja Cory Kressin kotitilalla märille pelloille ei vielä ole asiaa.
Tilalla viljellään pääasiassa vehnää. Kierrossa suorakylvössä olevilla pelloilla on vehnän lisäksi esimerkiksi rapsia, safloria, hernettä ja kikhernettä.
Viljelykierron käyttö on alueella tavallista, Jamie Kress kertoo. Sen avulla ylläpidetään maaperän kuntoa ja torjutaan kasvitauteja.
Tilaa on laajennettu peltoa ostamalla ja vuokraamalla nykyiseen 7 500 eekkeriin, eli yli 3 000 hehtaariin.
Siinä missä suomalaisella maatilalla on keskimäärin 52 hehtaaria (2022) peltoa, Idahossa edes Kressin pariskunnan tila ei edes ole erityisen suuri.
1 unssi = 28,35 grammaa
1 bushel eli vakka = 27,22 kg vehnää/25,40 kg maissia/21,77 kg ohraa
1 gallona = 3,79 litraa
1 eekkeri = 0,40 hehtaaria
1 fahrenheit = -17,22 celciusta (32F lämpötila vastaa nollaa celsiusastetta)
Tila sijaitsee vuoristoisella alueella Idahon kaakkoisosissa. Liki 1900 metrin korkeudessa sijaitsevilla pelloilla kasvukausi on lyhyempi kuin alempana.
Cory Kressin suku asettui alueelle vuonna 1912. Sitä ennen pellot olivat joutomaata.
Kun Cory ja Jamie avioituivat opintojen jälkeen, Cory työskenteli vielä insinöörinä ja Jamie kirjanpitäjänä.
Muutaman vuoden kuluttua Coryn ikävä kotipelloille kasvoi ylitsepääsemättömäksi. Pariskunta palasi kotitilalle vuonna 2003.
Meni kuitenkin vuosia, ennen kuin tila elätti molemmat.

Monilla alueen viljelijöistä on mahdollisuus keinokasteluun, mutta Kressin perheen tilalta sellainen puuttuu. Kun tila perustettiin, alueen vesioikeudet oli jo jaettu eikä kaivoa voinut enää porata.
Idaho on Yhdysvaltain johtava perunantuotantoalue. Alueella tuotetaan myös paljon sokerijuurikasta, maissisäilörehua ja sinimailasta.
Ne hyötyvät keinokastelusta, Jamie Kress kuvailee. Jos vettä olisi, sadot olisivat suuremmat. Toisaalta veden pumppaaminen lisäisi sähkönkulutusta. Lisäksi peltojen muoto tekee kastelusta hankalaa.
Ilmankin pärjätään – paitsi kovina kuivuusvuosina, hän sanoo. Viimeisin paha kuivuus oli kolme vuotta sitten. ”Se oli todella rankkaa.”
Pelastuksena oli liittovaltion tukema satovakuutus.
Maataloustuet tarjoavatkin täällä ennen kaikkea riskinhallintaa: Satovakuutukset auttavat silloin, kun luontoäiti näyttää kyntensä.
Ja sellaisia vuosia voi ilmastonmuutoksen seurauksena olla tiedossa aiempaa useammin.

Yhdysvalloissa järjestetään tänä vuonna jälleen presidentinvaalit, joiden asetelma on sama kuin neljä vuotta sitten.
Olisi silti väärin sanoa, ettei mikään ole muuttunut.
Sekä Trumpin että Bidenin valtakaudet ovat jättäneet jälkensä täkäläisten viljelijöiden elämään.
Samat teemat, jotka ovat ajaneet eurooppalaiset viljelijät barrikadeille, koskettavat tilallisia myös täällä.
Edellistä presidenttikauttaan edeltäneissä vaaleissa Trump keräsi runsaasti viljelijäväestön ääniä.
Tällä kertaa vastaavan tason innostusta ei ole, mutta kannatusta löytyy silti, Jamie Kress kuvailee.
”Biden ja Trump ovat olleet viljelijöille sekä hyödyllisiä että vahingollisia”, hän summaa.
Mitä viljelijöille jäi käteen heidän kausistaan?
”Biden ja Trump ovat olleet viljelijöille sekä hyödyllisiä että vahingollisia.” Jamie Kress
Ajattelen, että Trump edisti joitakin hyviä kansainväliseen kauppaan liittyviä hankkeita, Jamie vastaa.
Kotimaiselle biopolttoaineiden markkinalle Trump oli vähemmän hyödyllinen, hän jatkaa.
Suomalaisen maatalouden näkökulmasta biopolttoaineet eivät kuulosta erityisen merkittävältä aiheelta, mutta Yhdysvalloissa kysymys niiden tulevaisuudesta on viljelijöiden keskuudessa valtava.
Erityisesti Yhdysvaltain Keskilännelle monet viljelijät kasvattavat satoa polttoaineeksi.
Kymmenessä vuodessa biopolttoaineiden tuotanto Yhdysvalloissa on yli tuplaantunut noin 36 miljardiin gallonaan.

Biden ei ole ollut ärhäkkä kansainvälisen kaupan edistämisessä. Biopolttoaineiden osalta hän taas on tehnyt hyödyllisiä kädenojennuksia, Jamie Kress sanoo.
Keskilännen viljelijöille tuo panostus antaa rohkeutta investoida, hän toteaa.
Kädenojennuksista merkittävimpiä on liki 900 miljoonan dollarin investointi SAF:n, eli ”kestäviin lentopolttoaineisiin” sekä maantiekuljetuksiin.
Vuoteen 2050 mennessä kaiken lentokoneissa käytettävän polttoaineen Yhdysvalloissa on määrä olla biopohjaista.
Se voi tarkoittaa jättipottia myös viljelijöille. Biopolttoaineissa käytetään etanolia, jonka merkittävä lähde on maissi.
Tavoitteena on saavuttaa 50 prosentin päästövähennys lentokoneissa käytettävään kerosiiniin nähden.
Yhdysvaltain ensimmäinen lentokoneiden polttoainetta valmistava etanolilaitos aukesi Georgiassa tämän vuoden alussa.
Peltoalan kiihtyvää käyttöä ruuan sijaan biopolttoaineiden valmistukseen muuttuvan ilmaston ja ruokakriisien aikana on myös kritisoitu.
Tuotantoprosessista riippuen biopolttoaineet voivat tuottaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet, todetaan EPA:n, eli terveydestä ja ympäristöstä vastaavan yhdysvaltalaisen valtion viraston verkkosivuilla.
Politicon analyysin mukaan sekä Bidenin että Trumpin kauden kolme ensimmäistä vuotta olivat viljelijöille tukien osalta liki identtisiä: viljelijöille maksettiin liittovaltion kautta kummankin kauden aikana liki 57 miljardia dollaria.
Maatilojen nettotulot taas ovat nousseet sen jälkeen, kun Biden astui valtaan.
Maatalous on Yhdysvalloissa herkkä aihe, tähän artikkeliin haastateltavan löytäminen ei ollut helppoa. Moni kieltäytyi vedoten haastavaan poliittiseen tilanteeseen.
Miksi maatalouspolitiikasta puhuminen on yhdysvaltalaisviljelijöille niin arka aihe?
”Olen miettinyt asiaa... maataloudessa meidän on työskenneltävä sen kanssa joka on johdossa, oli se kuka vain. Kyse on suhteista”, Jamie Kress sanoo.
Kannattavuus on haaste Yhdysvalloissakin. Korkojen nousu on osunut myös Kressin perheen tilaan.
On siis kalliimpaa ottaa lainaa esimerkiksi peltomaan ostoa varten.
”Vuoden 2020 jälkeen lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ovat olleet ennätyshinnoissa”, Kress kertoo. ”Polttoainekulut ovat nousseet, kuten myös koneiden varaosien hinnat.”
Maatalouskoneita on ollut vaikea saada. ”Odotimme 18 kuukautta uutta kylvökonetta. Se on hyvin epätavallista. Senkin jälkeen päätimme jättää koneen ostamatta, sillä pelkäsimme maksavamme siitä liikaa.”
Tilanne on kuitenkin hiljalleen normalisoitumassa, hän uskoo.
Maatalouspolitiikan suuntaa määrittää Yhdysvalloissa ohjelma nimeltä Farm Bill, johon kuuluvat myös satovakuutukset. Uuden Farm Billin on määrä astua voimaan tänä vuonna. Lopullinen sinetti kuitenkin puuttuu yhä.
Farm Billissä ei ole kyse vain viljelijöistä. Siihen kuuluu myös massiivinen ruoka-apuohjelma. ”Olemme optimistisia, että Farm Bill saadaan läpi”, Kress sanoo.
Ajankohta on kuitenkin eri asia. Vaalit mutkistavat aikataulua. On odotettava, että aika on sopiva Farm Billin tuomiseksi kongressiin, hän pohtii.
Jos hyväksyntää ei saada, nykyistä Farm Billiä pidennetään ennen vuoden loppua.
Myös viljelyyn ja ympäristönsuojeluun liittyvät toimet kyteytyvät Farm Billiin. Niiden tulevaisuus herättää viljelijöissä kysymyksiä.
Yhdysvalloissa luonnonsuojelu on viljelijöille vapaaehtoista, Jamie Kress kuvailee. Ohjelmaan liittyy useita toimenpiteitä, joista viljelijä voi valita.
Heidän tilallaan on esimerkiksi luotu villieläimille kuten peuroille tai mehiläisille sopivia elinympäristöjä istuttamalla niille erilaisia ruohokasveja sekä kukkia.
Maatalouspolitiikan tulisikin keskittyä vapaaehtoisiin suojeluohjelmiin, Jamie Kress sanoo. ”Yhdysvalloissa on niin monta eri ilmastovyöhykettä, erilaisia maaperiä... viljelijöille on tarjottava eri vaihtoehtoja. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille.”
Melkein jokainen ala Yhdysvalloissa on ilmastoon liittyen syynin alla, Jamie Kress jatkaa.
Monia toimia ympäristöystävällisyyden eteen on jo tehty, hän sanoo. Esimerkiksi hänen kotitilallaan käytetään aiempaa vähemmän dieseliä, minimoidaan torjunta-aineiden käyttöä ja suojellaan maaperää.
”Politiikan tekijöitä on autettava ymmärtämään, että olemme jo valmiiksi hyvällä tiellä, vaikka parannettavaakin löytyy. On vain ymmärrettävä, mikä on käytännöllistä ja järkevää.”

Viljelijän ammattia Yhdysvalloissa ei silti suinkaan vihata, Jamie sanoo. Päinvastoin.
Melkein aina kun kerron olevani viljelijä, ihmiset innostuvat. Suurin osa amerikkalaisista ei tunne yhtään viljelijää, hän pohtii.
”Viime yönä uber-kuski vei minut lentokentälle, mutta hän olisi vain halunnut jatkaa juttelua.”
Kuljettajaa kuvat Kressin kotititilalta muistuttivat hänen omista juuristaan.
”Ihmiset rakastavat maataloutta. Se antaa minulle toivoa.”