• Kauppalehti: Kiinan vauhti hyytyi pandemian jälkeen, ja nyt maa on suistumassa deflaatioon

    Pitkät ja ankarat koronarajoitukset ovat ravistelleet Kiinaa, samoin asuntokaupan lamaantuminen sekä julkisen talouden ja yritysten velkaantuminen.
    Kiinan valtavan kansantalouden heilahtelut vaikuttavat voimakkaasti koko maailmantalouteen ja sitä kautta myös Suomeen. Kuvituskuva.
    Kiinan valtavan kansantalouden heilahtelut vaikuttavat voimakkaasti koko maailmantalouteen ja sitä kautta myös Suomeen. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen
    Uutiset|Talous
    9.8.202312:00
    Jukka Koivula

    Kun muu maailma kärsii korkeasta inflaatiosta, Kiina on vaarassa suistua deflaatioon, uutisoi Kauppalehti.

    Vielä koronan aikana maalla meni muita paremmin, kun sen vienti kasvoi pandemian seurauksena. Sen talouskehitys on kuitenkin mennyt heikompaan suuntaan parin viime vuoden aikana.

    Pitkät ja ankarat koronarajoitukset ovat ravistelleet Kiinaa, samoin asuntokaupan lamaantuminen sekä julkisen talouden ja yritysten velkaantuminen.

    Nyt näyttää siltä, että maahan kohdistuu jälleen uusi uhka: hintatason lasku eli deflaatio.

    Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto sanoo maan ajautuneen jo deflaatioon.

    ”Vaikka toisella neljänneksellä Kiinan reaalinen bruttokansantuotteen kasvu oli yli kuusi prosenttia, nimellinen bruttokansantuotteen kasvu jäi alle viiteen prosenttiin. Koska nimellinen kasvu on realistista kasvua hitaampaa, se viittaa siihen, että Kiinan talous on ajautunut deflaatioon.”

    Kesäkuun virallisten tilastojen mukaan maan kokonaisinflaatio oli nolla prosenttia. Jos kokonaisinflaatioluvusta poistetaan ruokatuotteiden vaikutus, Kuusisto kertoo yleisen hintatason laskeneen.

    ”Kotimaan kysyntä on heikkoa, ja yksityiset kuluttajat eivät ole yhtä hanakoita kuluttamaan kuin aikaisemmin. Yritykset taas eivät ole innostuneita palkkaamaan työntekijöitä, koska tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta.”

    Kuusiston mukaan Kiinan deflaatiokehitys johtuu toimijoiden epäluottamuksesta tuleviin talousnäkymiin. Se on seurausta tiukoista pandemia-ajan rajoitustoimista sekä erityisesti kiinteistösektorin ylivelkaantumisesta.

    Lisää aiheesta
    • 15 prosenttia maailman kokonaisviennistä tulee Kiinasta, seuraavaksi suurimpien viejämaiden Yhdysvaltojen ja Saksan osuudet ovat alle 8 prosenttia.

      Politiikka ja talous | Vihreä siirtymä on riippuvainen Kiinasta – kriittisiä raaka-aineita tarvitaan myös metsäkoneisiin, tekoniveliin ja lentokoneisiin

      Tilaajalle
    • ”Presidenttiä ei ole tarpeen käsitellä silkkihansikkailla, kun hän puhuu asioista, jotka eivät tarkkaan ottaen kuulu omaan toimialueeseen valtion päämiehenä”, sanoo Jussi Halla-aho.

      Politiikka ja talous | Kiina voi olla seuraava aikapommi Venäjän jälkeen, varoittaa Halla-aho – ei näe ongelmaa puhemiehenä kampanjoinnissa

    • Suomen metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2022 yhteensä 14 miljardia euroa.

      Metsäteollisuus | Blokkiutuminen tiivistää kauppasuhteita samanmielisiin maihin – näin metsäteollisuus ajattelee Venäjästä ja Kiinasta

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria