Trumpin lupaus Suomen puolustamisesta on kuultu – ”Stubb vaikuttaa olevan eurooppalaisista johtajista se, jota Trump mieluiten kuuntelee”
Trumpin sana painaa maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa. Markku Jokisipilä kertoo, miksi näin on.Tilaajalle
Yhdysvallat ja Suomi ovat solmimassa kaupat jopa 11 jäänmurtajasta. Jäänmurtaja Polaris laiturissa Helsingin Katajanokalla viime vuonna. Kuva: Kari SalonenSuomalaiset ovat panneet merkille Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin lupaukseen puolustaa Suomea, jos Venäjä hyökkää.
Trump vastasi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa lokakuun 9. päivä puolustavansa Suomea voimakkaasti, jos Venäjä hyökkäisi. ”Kyllä. Suomi on Naton jäsen.”
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) tapasivat tuolloin Trumpin Washingtonissa ja kertoivat jäänmurtajakaupoista.
Suomalaiset luottavat Trumpin puolustavan Suomea vähän enemmän kuin kevään mittauksissa, huomauttaa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
Huhtikuussa julkaistussa kyselyssä 16 prosenttia suomalaisista uskoi, että Yhdysvallat puolustaisi Euroopan maita sotilaallisesti. 74 prosenttia ei tähän uskonut NATOpoll-tutkimushankkeen mukaan. Myös suomalaisten luottamus Yhdysvaltojen kanssa solmittuun puolustusyhteistyösopimukseen (DCA) oli vähäistä. Sopimukseen luotti 28 prosenttia suomalaisista.
”Ilmeisesti Trumpin vastaus on ainakin vähän lisännyt uskoa, että Naton turvatakuut olisivat olemassa”, sanoo Forsberg.
”Ilmeisesti Trumpin vastaus on ainakin vähän lisännyt uskoa, että Naton turvatakuut olisivat olemassa.”
Miksi maaseudulla Trumpin sana painaa enemmän kuin kaupungeissa?
Syyslukukauden vierailevana professorina University of Washingtonissa Yhdysvaltojen Seattlessa viettävä Markku Jokisipilä uskoo, että perussyy on se, että Trumpiin kriittisimmin suhtautuvien puolueiden (SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden) äänestäjät asuvat pääosin kaupungeissa.
”Maaseudulla Trumpiin liittyvät kulttuurisotanäkökulmat eivät välttämättä paina yhtä paljoa, suhtautuminen noudattelee enemmän suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteistä pragmaattista suhtautumista suurvaltoihin.”
”Maaseudulla Trumpiin liittyvät kulttuurisotanäkökulmat eivät välttämättä paina yhtä paljoa.”
Jokisipilän mukaan suomalaisten kriittinen suhtautuminen Trumpiin noudattaa melko tarkasti yleiseurooppalaista Trump-kriittistä linjaa.
Linjalle on monia varsin hyviä perusteita: poukkoilevat kauppapoliittiset teot tariffeineen, epävarmuus USA:n sitoutumisen asteesta Euroopan tukemiseen, huoli Trumpin sisäpoliittisista toimista ja USA:n demokratian tilasta, Trumpin halu käydä keskusteluja Putinin kanssa ja mahdollinen Ukrainan painostaminen rauhaan vaarallisin ehdoin.
”Yhdellä suomalaisella saattaa olla keinoja vaikuttaa Trumpin Ukrainaa ja Venäjää koskevaan ajatteluun, ja se on tietysti presidentti Alexander Stubb, joka vaikuttaa olevan eurooppalaisista johtajista jopa se, jota Trump mieluiten kuuntelee.”
Toinen presidenttikausi on kulkenut kohusta kohuun.
Suomessa Trumpia hyvänä johtajana pitävät ovat Forsbergin mukaan selkeästi vähemmistössä.
Suomalaiset olivat hyvin skeptisiä Trumpin suhteen jo ennen hänen valintaansa toiselle presidenttikaudelle viime vuoden presidentinvaaleissa.
Ennen valintaa Trumpia kannatti Suomessa Yhdysvaltain presidentiksi kahdeksan prosenttia. Se oli pienin luku 21 maasta, jotka olivat mielipidekyselyssä mukana. Joe Bidenia kannatti tuolloin presidentiksi 79 prosenttia suomalaisista.
Myös MT:n vuodentakaisessa kyselyssä peräti 67 prosenttia suomalaisista kertoi pelkäävänsä Trumpin tulevan valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi.
”Jos asenne on ollut skeptinen, positiivisia uutisia pitäisi tulla liukuhihnalta, että se muuttuisi myönteisemmäksi.”
Trump astui virkaansa tammikuussa. Toinen presidenttikausi on kulkenut kohusta kohuun.
Forsbergin mukaan ristiriitaisten uutisten keskellä alkuperäinen tapa asennoitua Trumpiin säilyy.
”Jos asenne on ollut skeptinen, positiivisia uutisia pitäisi tulla liukuhihnalta, että se muuttuisi myönteisemmäksi.”
Attribuuttiharha tarkoittaa sitä, että jos ihmisellä on tietynlainen mielikuva jostain henkilöstä, se ei muutu, vaikka hän tekisi mitä.
”Pitäisi tapahtua jotain ihan ihmeellistä, että perusasennoitumistapa muuttuisi. Yhden päivän uutiset eivät riitä, koska seuraavana päivänä tapahtuu taas jotakin muuta.”
”Trumpilla on myös niin vahva karaktääri, että se kyllä kietoutuu yhteen kaiken hänen tekemisensä kanssa.”
Suomalaiset ovat Forsbergin mukaan uskoneet Trumpin tuovan mukanaan politiikanmuutoksen, joka ei vastaa suomalaisten toiveita.
”Tässä on ollut poukkoilevuutta esimerkiksi suhtautumisessa Ukrainaan. Se on varmaan yksi tekijä, mikä suomalaistenkin mielipiteeseen vaikuttaa.”
Mielipiteeseen voivat vaikuttaa monet tekijät asiakysymyksistä persoonaan. Joillekin tärkeimpiä voivat olla ympäristöasiat, toisille taas vaikkapa Gaza, Yhdysvaltain sisäpolitiikka, Ukraina, Venäjä ja kauppapolitiikka.
”Trumpilla on myös niin vahva karaktääri, että se kyllä kietoutuu yhteen kaiken hänen tekemisensä kanssa.”
- Osaston luetuimmat
