Tutkimus: Yli puolet suomalaisista ei koe voivansa piipahtaa naapuriin kylään – tässä maakunnassa kyläillään vähiten
Vaikka naapurin luona ei kyläiltäisikään, ei arjen vuorovaikutuksesta tingitä. Lähes kaikki suomalaiset kertovat tervehtivänsä naapureitaan.
Osa suomalaisista ei koe voivansa mennä naapurin luo kylään. Samalla kuitenkin joka kymmenes toivoisi viettävänsä enemmän aikaa naapureidensa kanssa. Kuva: Jaana KankaanpääYli puolet suomalaisista ei koe voivansa mennä naapurin luo kylään. Samalla kuitenkin joka kymmenes toivoisi viettävänsä enemmän aikaa naapureidensa kanssa.
Asia käy ilmi Asuntosäätiön tuoreesta tutkimuksesta.
Vaikka naapurin luona ei kyläiltäisikään, ei arjen vuorovaikutuksesta tingitä. Lähes kaikki vastaajat (95 prosenttia) kertovat tervehtivänsä naapureitaan.
Lisäksi valtaosa, yli 70 prosenttia vastaajista kertoo tuntevansa jonkun naapureistaan nimeltä.
Säätiön vuotuiseen Kotionnellisuus-tutkimukseen osallistui tänä vuonna 1 613 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Tutkimuksessa selvitetään selvitetään suomalaisten suhdetta kotiin ja asumiseen sekä kodin merkitystä onnellisuuteen.
Säätiön tutkimuksen mukaan juuri naapuruston yhteisöllisyys, ja erityisesti naapurin säännöllinen auttamisen koetaan lisäävän onnellisuutta.
Siinä, kuinka luontevaksi naapurissa kyläily koetaan, näkyy myös alueellisia eroja. Luontevimmaksi naapurikyläily koettiin Satakunnassa (45 prosenttia), Pohjanmaalla (49 prosenttia) sekä Kainuun ja Lapin seuduilla (48 prosenttia).
Vähiten naapureiden kesken kyläillään sen sijaan pääkaupunkiseudulla (25 prosenttia).
Kyselyn perusteella yhteinen ajanvietto naapurien kanssa jää muutenkin vähäiseksi. Jopa yli 70 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei omassa kotitalossa järjestetä lainkaan esimerkiksi pihatalkoita, juhlia tai muita yhteisiä tilaisuuksia.
Useimmiten naapurit kohdataan kyselyn mukaan juuri käytännön asioiden äärellä, kuten kotitalon asioita hoidettaessa.
Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otrasen mukaan tutkimus osoittaa, että arkeen kaivataan enemmän kohtaamisia ja yhdessäoloa.
”Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistäkin hetkistä, kuten tervehdyksestä rappukäytävässä tai kotipihalla jutustelusta. Olemme Asuntosäätiössä havainneet, että juuri arjen kohtaamiset vahvistavat naapurisuhteita, ja tekevät asumisesta viihtyisämpää ja turvallisempaa”, Otranen kertoo.
Säätiön tutkimuksen mukaan juuri naapuruston yhteisöllisyys, ja erityisesti naapurin säännöllinen auttamisen koetaan lisäävän onnellisuutta.
Naapuriapu on arjessa yllättävän yleistä, mutta usein varsin satunnaista. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo esimerkiksi voivansa tarvittaessa lainata naapurilta tavaroita tai elintarvikkeita.
Huomattavasti harvinaisempaa on naapurin säännöllinen auttaminen arkisissa askareissa, jota kertoo tekevänsä vain vain 10 prosenttia suomalaisista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
