Uuden ruokalain pitäisi parantaa tuottajan asemaa, mutta vaikutus lienee vähäinen

Laki muuttuu, mutta muuttuuko mikään muu? Näin voi kysyä, kun lukee elintarvikemarkkinalain luonnoksesta annettuja lausuntoja.

Laki on hallituksen pääkeino parantaa alkutuottajien asemaa ja parantaa ruokaketjun oikeudenmukaisuutta. Pohjimmiltaan sen pitäisi parantaa ruokaketjun heikoimpien osapuolten asemaa ja taloutta suurten kauppaketjujen puristuksessa.

MT kävi läpi ruokaketjun toimijoiden lausunnot laista.

MTK:n mielestä lain muutos ei riitä täyttämään hallituksen tavoitteita maatalouden tilanteen parantamisesta.

Myös lain keskiössä oleva elintarvikemarkkinavaltuutettu pitää muutosta riittämättömänä. Tarvitaan lisäpaketti, joka vahvistaa valtuutetun toimivaltaa.

”On vaikea nähdä, miten tiedonsaantioikeuksien lisäämisen avulla voitaisiin kehittää ruokamarkkinoita oikeudenmukaisempaan suuntaan”, valtuutetun lausunnossa kirjoitetaan.

Kauppa vastustaa lakia ja pitää sitä epäselvänä.

Alan toimijoista myönteisimmin lakiin suhtautuu ruokateollisuus. Se toivoo apua neuvotteluihin kaupan omien merkkien tuottamisesta.

Uuden lain keskeisin keino on lisätä valtuutetun tiedonsaantioikeutta. Oikeus olisi samalla tasolla Kilpailu ja kuluttajaviraston (KKV) kanssa.

Ajatus on, että hinta-, määrä, ja kustannustiedot auttaisivat valtuutettua muodostamaan käsityksen markkinoiden rakenteesta ja hän voisi paremmin tunnistaa epäkohtia.

Nykykeinoilla valtuutettu ei ole saanut suuria tuloksia. Esimerkiksi epäreiluista kauppatavoista kärsivät eivät aina uskalla kertoa tilanteestaan valtuutetulle, koska he pelkäävät menettävänsä ison asiakkaan.

Jos valtuutettu voisi pyytää tietoja oma-aloitteisesti, ei tarvittaisi ilmiantajia.

MTK:n mielestä tiedoista ei ole hyötyä, jos valtuutetun toimistolla ei ole resursseja analysoida niitä. MTK pitää resursseja liian pieninä.

Kauppa kritisoi valtuutettua siitä, että nykyisiäkään tiedonsaantioikeuksia ei ole käytetty riittävästi. Kaupan mielestä valtuutetun toimistolla ei ole myöskään tarvittavaa osaamista analysoida ruokamarkkinoita.

Esityksen mukaan valtuutetun yhteistyötä KKV:n kanssa tietojen analysoinnissa lisätään. Se voisi tuoda apua resurssiongelmaan.

Kauppa vastustaa tietojen jakamista.

”Esityksestä ei ilmene, millä perusteilla valtuutetun nykyinen tiedonsaanti olisi ollut riittämätöntä”, kaupan lausunnossa kirjoitetaan.

Ongelma on myös tiedonsaannin väljä määrittely. Valtuutettu voi pyytää tietoa vain tiettyyn aiheeseen liittyen, on muotoilu sellainen, että tietoa voi pyytää melkein mistä vain.

Oikeusministeriön mielestä tiedonsaantioikeuden olisi oltava täsmällisempi.

Viljelijälle ei ole luvassa pikavoittoa. On oikeastaan aika vaikea tulkita, mitä hyötyä maataloudelle olisi valtuutetun uusista oikeuksista.

”Viranomaisen tehokkaampien seurantamahdollisuuksien arvioidaan lisäävän keskeisten ehtojen kirjaamista sopimuksiin ja lisäävän luottamusta ruokaketjun toimijoiden välillä”, lakiesityksessä kirjoitetaan.

Neuvottelujen vastapuolen käyttäytymiseen liittyvät riskit vähenisivät ja se voisi parantaa pienten yritysten edellytyksiä investoida. Se parantaisi ruokaketjun kilpailukykyä, Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi.

Laki vahvistaa valtuutetun roolia. Asiat voivat muuttua, jos valtuutettu pystyy käyttämään hänelle annettavia työkaluja.

Muutos voi kuitenkin olla pitkissä kantimissa, sillä valtuutetun resurssit ovat pienet ja varsinainen valtuutettu Olli Wikberg on hyllytetty virastaan. Häntä sijaistaa lakimies Ismo Tuominen, joka on allekirjoittanut valtuutetun lausunnon.

Valtuutetun toimikausi on katkolla syksyllä.

Iso vaikutus lailla voi olla julkisille hankinnoille. Valtuutetun tiedonsaantioikeus ulotetaan myös niihin. Hän voi siis paremmin tutkia markkinoiden toimivuutta myös julkisella puolella.

Julkisten hankintojen sopimuksia ei avattu kesken sopimuskauden vuonna 2022, kun ruokaketjun kustannusten nousu oli suurimmillaan. Kauppa sen sijaan nosti ostohintoja, mikä helpotti maatalouden ja ruokateollisuuden kustannuspainetta.

Siksi moni katsoo julkisella puolella olevan perattavaa.

Laki tuli voimaan alunperin vuonna 2019 ja sitä on jo muutettu 2023.

Uudet muutokset etenevät eduskuntaan arviolta lokakuussa ja tulevat voimaan ensi vuoden alussa.

Nyt tehtävän muutoksen lisäksi on tulossa toinen, vielä laajempi, lakipaketti myöhemmin. Myös EU:lla on hanke kaupan asemasta valmistelussa.

Kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.