Varaudu tähän, jos menet oikeuteen – ”Alkaa näkyä nopeasti”
Tuomioistuinvirasto suunnittelee luopuvansa alikäytössä olevista istuntotiloistaan.
Kuva: Timo FilpusLue artikkelin tiivistelmä- Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula arvioi kehysriihen leikkausten kasvattavan tuomioistuinten ruuhkia ennen vuosille 2029–2030 suunniteltujen uudistusten vaikutuksia. Henkilöstöä vähennetään yli kymmenen prosenttia kehyskauden loppuun mennessä. Alikäytössä olevista istuntotiloista luovutaan säästösyistä. Hallinto-oikeuksien keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2025 noin 8 kuukautta.
Jutturuuhka tuomioistuimissa on pitenemässä lähiaikoina entisestään.
Suomessa on valmisteilla lainmuutoksia, joilla voi olla tuomioistuimien toimintaa sujuvoittava vaikutus. Merkittävien muutosten voimaantulo ja käytännön vaikutukset realisoituvat kuitenkin aikaisintaan vuosina 2029–2030.
Hallituksen kevään kehysriihessä päättämät määrärahaleikkaukset johtavat siihen, että tuomioistuimen ruuhkat ehtivät kasvaa kestämättömiksi ennen uudistusten toteuttamista. Näin arvioi tilannetta Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula.
Tuomioistuinlaitoksen menojen rakenteen takia säästöt joudutaan kohdistamaan henkilöstöön. Vähennykset johtavat väistämättä siihen, että tuomioistuinten käsittelyajat pidentyvät merkittävästi.
Riittämätön ja epävarma rahoituspohja heikentää Kumpulan mukaan mahdollisuuksia rekrytoida ja sitouttaa henkilöstöä, investoida toiminnan kehittämiseen ja digitalisaatioon sekä lyhentää käsittelyaikoja.
Pitkät käsittelyajat muodostavat rikosten uhreille ja muille asianosaisille jo nyt kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja.
”Niukkuutta kun jaetaan, joudutaan nipistämään menoista ympäri maata.”
Elinkeinojen osalta hallintotuomioistuimissa käsiteltävien lupa- ja verotusasioiden pidentyvät käsittelyajat puolestaan heikentävät investointiympäristön ennakoitavuutta. Suurten hankkeiden aloitusta joudutaan lykkäämään tuomioistuimen ratkaisujen viipymisen vuoksi.
”Kehyspäätös oli meille pettymys. Olemme kuukausien ajan kertoneet päätöksentekijöille, että kaavailtujen määrärahaleikkausten vaikutukset tuomioistuimille ja suomalaiselle oikeudenhoidolle ovat tuhoisia”, ylijohtaja Kumpula sanoo.
Leikkauksien vaikutukset näkyvät Kumpulan mukaan maakuntien pienissä tuomioistuimissa, jotka ovat menettämässä resurssejaan.
”Niukkuutta kun jaetaan, joudutaan nipistämään menoista ympäri maata. Näin saadaan resursseja sinne, missä niitä tarvitaan vielä enemmän, suurempiin keskuksiin. Työjonojen pituus on maakuntien pienemmissä tuomioistuimissa suuria kaupunkeja lyhyempi. Jonot kasvavat sielläkin”, Kumpula kommentoi.
Palveluverkon muutoksista ei päätetä Tuomioistuinvirastossa, koska ne perustuvat lainsäädäntöön. Nyt suunnitellaan luopumista muutamista vuokratuista tiloista, joista aiheutuu vuosittain satojen tuhansien eurojen kulut.
”Esimerkiksi Nurmeksessa on istunto noin alle kymmenenä päivänä vuodessa. Näistä vähän käytetyistä tiloista luovutaan ja tarvittaessa vuokrataan tilat istuntopäivää varten.”
Jos heistä joudutaan nyt luopumaan Vaasassa, se näkyy aika nopeasti.”
Hallintoviranomaisen päätöksistä tehdyistä valituksista ei niin ikään ole luvassa nopeita päätöksiä.
”Ympäristöasiat on keskitetty Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa käsittelyaikoja on lyhennetty määräaikaisella henkilökunnalla. Jos heistä joudutaan nyt luopumaan Vaasassa, se näkyy aika nopeasti.”
Energiasiirtymään liittyvien hankkeiden luvitusta on haluttu nopeuttaa. Tällä voi olla vaikutuksia maanomistajien oikeusturvaan.
Yleisenä havaintona Kumpula toteaa, että mitä nopeammin joku asia halutaan viedä hallintopäätöksiin johtavalla polulla viedä eteenpäin, sitä enemmän kasvaa riski sille, että asiassa on jotain, joka ei kestä lähempää tarkastelua.
Mitä enemmän ongelmia on ongelmia päätöksissä tulee, sitä enemmän hallinto-oikeudelta tulee ratkaisuja, joissa päätös muuttuu.
”Hallinto-oikeuksien osalta erityisongelma on se, että yli puolet asioista on säädetty kiireelliseksi. Näin tullaan siihen, että mikä asia on oikeasti kiireellinen, kun kaikki kiireelliset asiat kilpailevat keskenään.”
Hallinto-oikeuksien kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika lyheni yli kuukaudella edellisvuodesta ja oli 8,1 kuukautta vuonna 2025.
Kehyskauden loppuun mennessä on vähennettävä yli kymmenen prosenttia henkilöstöstä.
Kehysriihen päätökset lisäsäästöistä johtavat siihen, että tarvittavien henkilövähennysten määrä kasvaa vielä ennakoitua suuremmaksi.
Päätökset tarkoittavat Kumpulan mukaan sitä, että on kehyskauden loppuun mennessä on vähennettävä yli kymmenen prosenttia henkilöstöstä.
Henkilöstön vähennystarve vuodelle 2027 on arviolta 110 henkilötyövuotta, mutta kehyskauden loppuun mennessä (2030) vähennystarve kasvaa noin 400 henkilötyövuoteen.
Tätä taustaa vasten on ilmeistä, että hallituksen kehysriihestä julkaistuihin pöytäkirjamerkintöihin kirjattu tavoite siitä, että sopeutustoimia ei kohdennettaisi oikeudenhoidon ydintehtäviin – kuten tuomareihin – on epärealistinen.
”Tilanne on historiallinen suomalaisessa oikeusvaltiossa. Tuomioistuimien osuus valtion menoista on niin pieni, alle 0,5 prosenttia, että riittävien resurssien turvaamisen ei pitäisi olla mahdotonta taloustilanteesta huolimatta”, Kumpula sanoo.
Tuomioistuimen käsittelyajat
Käräjäoikeudet: Laajojen rikos- ja riita-asioiden käsittelyajat paikallisesti yli 8 kuukautta, maan keskiarvo 4–6 kuukautta.
Riidattomat asiat noin 3 kuukautta.
Hallinto-oikeudet: Vuonna 2025 yli 21 000 asiaa, mikä ylitti ratkaisumäärät selvästi.
Kaikkien hallintoasioiden keskimääräinen käsittelyaika noin 8 kuukautta, vero- ja ympäristöasioissa jopa 1–1,5 vuotta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
