Maakuntien palveluita karsitaan nyt hurjaa tahtia – ymmärtääkö hallitus itsekään seurauksia?

Maaseudun autioitumisen tarinaa on kerrottu vuosikymmenet. Se ei kuitenkaan ole todellisuutta läheskään kaikkialla Suomessa. Konsulttitoimisto MDI:n ennusteen mukaan Suomessa on suurten kaupunkien ulkopuolella kymmenkunta kuntaa, jotka kasvattavat väestöään tulevina vuosikymmeninä. Menettäjinä ovat monien maaseutukuntien lisäksi useat maakuntakeskukset (MT 13.4.).

MDI:n johtavan asiantuntijan mukaan erityisen suotuisasti pienet kunnat kehittyvät Tunturi- ja Pohjois-Lapissa sekä Pietarsaaren seudulla. Oma lukunsa on Pietarsaaren ja Kokkolan välissä sijaitseva Luodon kunta, jonka väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä. Pääosin ruotsinkielisessä kunnassa vallitsee käytännössä täystyöllisyys, kun Suomi kokonaisuutena on Euroopan unionin peränpitäjä.

Väestön pienentyminenkään ei tarkoita elinkeinoelämän hiipumista. Päinvastoin vihreän siirtymän hankkeet ja matkailu kasvattavat suurten kaupunkien ulkopuolisten alueiden osuutta kokonaistuotannosta. OP Ryhmän tilastojen mukaan työn tuottavuuden kasvu on jo pitkään ollut nopeinta pienissä maakunnissa. Työikäisen väestön väheneminen osin pakottaa tehostamaan työtä. Tuottavuuden kasvu kuitenkin kertoo siitä, että maakunnissa tehdään oikeita asioita.

Valtiovallan toimet eivät ole talouskasvua juuri vauhdittaneet. Jo pitkään jatkunut maaseudun ja maakuntien palvelujen karsiminen on tällä hallituskaudella ollut erityisen vauhdikasta. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan valtio on pelkästään viime vuoden aikana sulkenut yli sata toimipistettä. Lakkautukset koskevat lähes kaikkia virastoja. Erityisen rajusti palveluitaan on karsinut Kansaneläkelaitos, 128:sta 71:n. Oikeuspalveluviraston 159 toimipisteestä esitetään lakkautettavaksi 38 toimipaikkaa. Verohallinto sulkee yli puolet toimipaikoistaan. Poliisin toimipisteiden lakkautusten tilanne on epäselvä.

Kyyti on kylmää, isotkin paikkakunnat menettävät kaikki valtion palvelut. Muutosta perustellaan säästöjen lisäksi myös sähköisten palvelujen kehittymisellä. Ne eivät kuitenkaan palvele kaikkia. Valtion suunnitelmissa käyntiasiointi hoidettaisiin virastojen yhteispalveluna, niin sanotuissa Suomi-pisteissä. Tavoitteena on, että palvelupisteeseen olisi enintään tunnin ajomatka kaikkialla Suomessa. Jos perille pääsee, saa varautua melkoiseen jonotusaikaan.

Palveluverkoston hurja alasajo on aiheuttanut yllättävän vähän keskustelua. Usein tutun palvelupisteen sulkeminen selviää asiakkaalle vasta ovensuussa. On selvää, että näin raju toimipisteiden vähentäminen lisää kansalaisten välistä epätasa-arvoa. Asioiden hoitaminen hidastuu ja monen yrityksen asioiden pyörittäminen vaikeutuu. Maakunnista häviää tietenkin suoraan satoja työpaikkoja. Tavoitellut säästöt voivat jäädä haaveeksi, jos uusiin yhteispalvelupisteisiin tarvitaan lisää kalliita toimistotiloja ja tietojärjestelmiä.

Kyse on myös turvallisuudesta. Valtion viranomaisten läsnäololla on konkreettista merkitystä varsinkin kriisitilanteissa. Ennen muuta se kuitenkin luo tunnetta siitä, että koko maasta huolehditaan. Petteri Orpon (kok.) hallitus jää historiaan valtion palveluiden ennennäkemättömän rajusta karsimisesta. Kerran lakkautetut toimipisteet tuskin enää palaavat. Sähköiset palvelut ja uudet Suomi-pisteet täytyy saada toimimaan alusta lähtien kunnolla.

Maaseudun elinvoima ei ole koskaan nojannut valtion virastoihin. Se syntyy yrittäjyydestä ja talkoohengestä. Moni asia ratkeaa, kun ratkaisu on pakko löytää. Jatkossa talkoohenkeä tarvitaan yhä enemmän.

15.4. klo 12:33. Oikeuspalveluviraston toimipaikkojen vähentämisestä on vasta esitys, ei päätöksiä.