Wanhat talot -podcast tarjoaa kuunneltavaa vanhojen talojen ystäville
Anna Perhon ja Inari Fernándezin tuleva podcast lupaa tunnelmointia ja vähän asiapuhettakin vanhoista taloista.
Vanhojen talojen kunnostaminen kiinnostaa nyt laajaa yleisöä. Kuva: Kimmo HaimiVaikka olen ehtinyt tehdä monenlaista, mikään ei ole kiinnostanut yleisöä niin paljon kuin vanhat talot, kokenut toimittaja Anna Perho hämmästelee.
Ensin Perho huomasi kiinnostuksen taloprojektiaan kohtaan, kun hän alkoi julkaista talopäivityksiä Instagramissa.
Lukuisten seuraajien lisäksi tuli yhteydenotto tubettaja Inari Fernándezilta, joka on muuttanut perheineen vanhaan taloon Sodankylään.
”Inarin talo on häkellyttävän paljon samannäköinen kuin meidän. Häneltä oli pyydetty vanhoja taloja käsittelevää podcastia, ja hän ajatteli, että meillä voisi olla jotain yhteistä ja että olisi kiva tehdä podcastia jonkun muun kanssa yhdessä.”
Yhteinen sävel tuntuikin löytyvän heti ensimmäisestä puhelusta asti.
”Kaupunkilaismirkut lähtee syvälle maaseudulle kunnostamaan taloa ilman että ymmärtää siitä yhtään mitään”, Perho kuvaa meininkiä omista maalaisjuuristaan huolimatta.
Perhon mukaan podcastissa ei ole niinkään tarkoitus opettaa kuuntelijaa remontoinnin saloihin, vaan kyse on vanhojen talojen ympärillä tunnelmoinnista.
Asiapuhettakin on luvassa. Perho ja Fernández lukevat Panu Kailan Talotohtori-teosta ja podcastissa haastatellaan muun muassa remontoinnin asiantuntijaa.
Yhdessä jaksossa Koskipään kartanon museonhoitaja Vesa Järvinen kertoo taloista kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta: Millaista elämää niissä on alun perin vietetty?
Ääneen pääsee myös muun muassa Ellen Jokikunnas, joka kunnosti vanhan aseman Nurmijärvellä silloin, kun se ei ollut vielä yhtä muodikasta kuin nyt.
Kenelle podcastia sitten tehdään? Onko kuuntelijoilla omat taloprojektinsa, joihin he kaipaavat vertaistukea?
”Toisilla on jo, ja toiset vasta haaveilevat”, Perho arvelee. Haaveilijoita lienee jopa enemmistö.
Perho näkee useita syitä sille, miksi vanhat talot kutkuttavat mieliä juuri nyt.
Osin se voi johtua koronasta. Kun on vietetty aikaa kotona ja kesäpaikoissa, niiden kunnostaminen on tullut ajankohtaiseksi.
Myös ekologisuus on muodissa. Siinä missä uudisrakentaminen tuhlaa merkittävästi luonnonvaroja, vanhan entisöinti ja perinnemenetelmät säästävät niitä.
Vanhojen talojen arvostus on noussut siitäkin yksinkertaisesta syystä, että niitä ei enää ole joka nurkalla. Harvinaiset helmet saavat ihailua osakseen.
”Kurja fakta on, että Euroopan maista Suomi on se, jossa on kaikkein vähiten vanhaa rakennuskantaa jäljellä.”
Vanhat Talot -podcast Storytel-palvelussa 11.5. alkaen.
Lue myös:
Uusi yhteistyömalli tarjoaa ratkaisua rapistuvien autiotalojen ongelmaan: asu ja pidä kunnossa
- Osaston luetuimmat
