

Tuore MT-kysely antaa kylmää kyytiä tehomaksulliselle sähköliittymälle. Lähes puolet (45 prosenttia) vastaajista ei aio ottaa sitä käyttöön.
Tehomaksullinen liittymä saa osakseen kritiikkiä erityisesti miehiltä, joista 51 prosenttia toteaa, että ei aio siirtyä siihen. Naisilla tuo osuus on 38 prosenttia. Vanhemmissa ikäluokissa vastustus on nuorempia ikäluokkia suurempaa.
Maaseudulla asuvista 57 prosenttia totesi, että ei aio ottaa tehomaksullista sähköliittymää käyttöön. Taajamissakin osuus 49 prosenttia.
Vain kaksi prosenttia vastaajista totesi, että aikoo ottaa tehomaksullisen liittymän, kun se tulee tarjolle. Prosentilla vastaajista sellainen jo on.
Puolueiden kannattajista suopeimmin tehomaksulliseen sähköliittymään suhtautuvat kristillisten, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Tiukimman kannan ottavat perussuomalaisten ja keskustan kannattajat, joista 59 ja 55 prosenttia sanoo, että ei aio ottaa tehomaksullista sähköliittymää.
Noin kolmasosa vastaajista puolestaan totesi, että ei tiedä, mikä tehomaksullinen liittymä on. Naisista näin totesi 42 prosenttia vastaajista ja miehistä 25 prosenttia.
Nuoremmissa ikäluokissa epäselvyys siitä, mikä tehomaksullinen sähköliittymä on, on vanhempia ikäluokkia suurempaa.
Alle 30-vuotiaista vastaajista jopa 55 prosenttia nimittäin vastasi, että ei tiedä, mikä tehomaksullinen sähköliittymä on. Yli 45-vuotiaiden joukossa osuus jää alle kolmasosaan.

Energiaviraston yksikönpäällikkö Tiina Karppinen arvioi, että kyselytulokset eivät ole yllättäviä. Karppinen huomauttaa, että tehomaksullisia tuotteita on tarjolla pienasiakkaille vielä hyvin vähän.
Niitä tarjotaan lähinnä yksittäisissä kaupunkimaisissa yhtiöissä.
Koska kaupunkialueilla on jo kokemusta tehomaksullisista tuotteista, asia on konkretisoitunut vahvemmin kuin maaseudulla.
”On ehkä nähty enemmän, mitä se tarkoittaa esimerkiksi oman sähkönkäytön kannalta.”
Karppinen pohtii, että osa ihmisistä vastustaa tehomaksullisia sähkötuotteita siksi, että he eivät ole nähneet, mistä siinä on konkreettisesti kysymys.
Maaseutumaisissa jakeluverkkoyhtiöissä ei tehomaksullisia sähkötuotteita vielä käytännössä ole tarjolla, ja vastustus voi siksi olla maaseudulla suurempaa kuin kaupungeissa.
Tyypillisesti maaseudulla sähköä kuluu asumiseen enemmän kuin kaupungeissa. Myös tämä voi vaikuttaa suhtautumiseen.
”Jos ei tiedä, mikä vaihtoehto on ja mitä se tarkoittaa, totta kai silloin pidättäytyy sanomasta, että haluaa vaihtaa, koska sen merkitys omassa taloudessa ja talouden suunnittelussa on isompi kuin tyypillisesti kaupungissa kerrostalossa.”
Monet kyselyn vastaajista totesivat, etteivät he tiedä, mikä tehomaksullinen sähköliittymä on. Vain vajaalla kymmenesosalla jakeluverkon haltijoista on Energiaviraston laskelmien mukaan tällä hetkellä tarjolla tehomaksullinen tuote pienasiakkaalle.
”Kun niitä on niin vähän, ei ole sitä konkretiaa, mikä se vaihtoehto omalla paikallisella jakeluverkon haltijalla olisi”, Karppinen arvioi.
Karppinen kannustaa tutustumaan tehomaksulliseen tuotteeseen.
”Se voi hyvinkin olla osalle kotitalouskäyttäjistä itse asiassa ihan hyvä ja järkeenkäypä vaihtoehto, jolla pystyy omaankin laskuun saamaan säästöjä aikaiseksi, jos pystyy omaa tehonkäyttöään tasoittamaan.”
MT-kyselyyn vastasi 1 020 ihmistä 13.–18. helmikuuta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Jos ei tiedä, mikä vaihtoehto on ja mitä se tarkoittaa, totta kai silloin pidättäytyy sanomasta, että haluaa vaihtaa, koska sen merkitys omassa taloudessa ja talouden suunnittelussa on isompi kuin tyypillisesti kaupungissa kerrostalossa.”