Tehomaksu säilyy vapaaehtoisena, joten kuka sen lopulta valitsee? Näin helposti nyt määritelty 8 kW:n raja rikkoutuu kodissa

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander on sitä mieltä, että Energiaviraston korjattu versio tehomaksusta vei määräyksen ehdottomasti parempaa suuntaan lausuntokierrokselta palattuaan.

Tehomaksun alarajaa korotettiin siinä 5 kilowatista 8:aan, ja lisäksi tarkastelujakso on aina yksi kalenterikuukausi.

Lisäksi tehomaksu määräytyy kuukauden korkeimman 60 minuutin sähkönkäytön keskitehon perusteella. Aiemmin se olisi ollut vartti.

”Vartti olisi ollut kohtuuton, eihän kukaan sellaista olisi pystynyt seuraamaan. Mielestäni kolmen tunnin tarkastelujakso olisi ollut vieläkin parempi”, sanoo Silander.

Johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta myöntää julkisen paineen vaikuttaneen kilowattirajan nostamiseen.

”Työryhmä haarukoi alussa rajaksi 5–8 kW, nyt mentiin sitten ylärajalle. Moni tutkijoista olisi yhä pitänyt tehomaksun rajan viidessä kilowatissa.”

Myös kahdeksan kilowatin kulutus tunnin keskiarvona ylittyy ilman mahdottomia ponnisteluja. Pelkkä sähkösauna omakotitalossa voi tehdä tällaisen kulutuspiikin, puhumattakaan että samaan aikaan tehdään vaikkapa ruokaa tai ladataan autoa.

Kovilla pakkasilla hatarassa talossa suora sähkölämmitys voi kuluttaa 10 kilowattia tunnissa.

Tehomaksu säilyy vapaaehtoisena, joten jokaisen Suomen 77 sähköverkkoyhtiöstä pitää tarjota asiakkaille mahdollisuus tehomaksuttomaan vaihtoehtoon myös tulevaisuudessa.

Niinpä voi kysyä, kuka tehomaksullisen tuotteen sitten valitsee tulevaisuudessa? Siihen tuskin on kannustanut ankarana vellonut keskustelu ja kritiikki.

”Erinomaisen hyvä kysymys. Verkkoyhtiöiden pitää luoda tehomaksullisiin tuotteisiin houkutteleva hinnoittelu”, sanoo Silander.

Hän ottaa esimerkin. Verkkoyhtiöiden perusmaksut vaihtelevat suuresti eri puolilla maata.

Jos vaikkapa 30 euron nykyinen perusmaksu alenisi 10 euroon tehomaksullisessa tuotteessa, asiakas voisi hyvinkin jäädä voiton puolelle – huolimatta siitä, että muutamana kuukautena tehomaksun alaraja ylittyisi ja sähkönsiirron laskuun tulisi siitä ylimääräinen rivi.

Silanderin mielestä olisi erinomainen asia, että verkkoyhtiö tiedottaisi eri sähkösopimustuotteista ja jopa laskisi asiakkaalle edullisimman sopimuksen – olipa se tehomaksullinen tai tehomaksuton sopimus.

”Se on verkkoyhtiölle varsin helppoa, sillä heillä on asiakkaiden kulutustiedot.”

Monelta unohtuu, että tälläkin hetkellä muutamilla yhtiöillä on käytössä tehomaksullinen tuote. Asiakkaat ovat ottaneet sellaisia esimerkiksi yösähköllä lämpeneviin omakotitaloihin.

Saajo sanoo, että nykyisistä tehomaksusopimuksista ei ole ainakaan heille tullut valituksia. Ilmeisesti niihin ollaan jokseenkin tyytyväisiä.

Asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta sanoo, että tässä vaiheessa on vaikea vielä sanoa, kenen kannattaa valita tehomaksu tulevaisuudessa.

Ensinnäkään emme vielä tiedä verkkoyhtiöiden hinnoittelua. Nyt on luotu vasta pelisäännöt sille, milloin ja miten tehomaksu laukeaa.

Jokainen yhtiö päättää myös tulevaisuudessa taksansa itse, eikä yhtiöiden olisi edes pakko ottaa tehomaksua käyttöön laisinkaan.

”Kehottaisin asiakkaita tarkastelemaan omia huippukulutuksiaan sähkönseurantapalvelusta. Tehomaksusta hyötynevät taloudet, jotka pystyvät pitämään sähkönkäytön tasaisena ja välttämään kulutushuippuja.”

Tulevaisuudessa pelkkä sähköauton lataaminen isolla teholla laukaisisi tehomaksun. Välttämättä tämä ei Kettusen mukaan tarkoita sitä, etteivät tehomaksu ja sähköauto sopisi samaan talouteen.

”Lataustehoahan voi rajoittaa. Pyrkisin lataamaan 11 kW:n sijasta esimerkiksi yöaikaan vain puolella teholla. Keinoja löytyy.”

Kettunen näkee, että tehomaksu tuo pitkällä aikavälillä kuluttajille hyötyä myös välillisesti. Verkkoyhtiöt välttyvät isoilta investoinneilta, jos kulutus jakautuu aiempaa tasaisemmin eikä valtavia kulutuspiikkejä synny.

”Tämä pienentää jakeluverkkoyhtiöiden painetta nostaa maksuja tulevaisuudessa.”

Energiaviraston maanantaina julkistama määräys yhtenäistää ja selkeyttää sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun perusteita viimeistään vuoden 2029 alusta alkaen. Verkkoyhtiöt voivat siirtyä uuteen käytäntöön jo ennen siirtymäajan takarajaa.