Suomalaisista kolmannes menee rattiin, vaikkei olisi ajokunnossa − asiantuntijalta tiukka viesti
Arvioiden mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen kuolonkolarin taustalla Suomessa.
Jos istahtaa väsyneensä ratin taa, voi sillä olla kohtalokkaat seuraukset. Kuva: Johannes TervoHeikentynyt ajokunto näkyy kesäisin erityisesti väsymysonnettomuuksissa. Arvioiden mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen kuolonkolarin taustalla Suomessa, kertoo Liikenneturva tiedotteessaan.
Liikenneturvan kyselyssä vain kaksi kolmesta kertoo usein tai melkein aina jättävänsä ajamisen väliin, jos kokee ajokuntonsa heikentyneen. Joka kolmas suomalainen siis ajaa, vaikka ei olisi ajokunnossa.
Jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, kovin väsyneeltä tai tokkuraiselta, autoa ei pidä lähteä ajamaan.
”Jos olo on yhtään huono, on ajamiset parempi jättää väliin tai käyttää toista kulkutapaa tai kuskia.”
Ajokunto voi heikentyä hetkellisesti flunssan, lääkkeiden, alkoholin, stressin, tunnekuohun tai väsymyksen takia. Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm korostaa, ettei heikentynyttä ajokuntoa voi kompensoida.
”Jos olo on yhtään huono, on ajamiset parempi jättää väliin tai käyttää toista kulkutapaa tai kuskia”, Nyholm kuittaa tiedotteessa.
Heikentynyt ajokunto näkyy kesäisin erityisesti väsymysonnettomuuksissa. Tyypillisimmillään väsymysonnettomuudet ovat kohtaamisonnettomuuksia tai tieltä suistumisia. Onnettomuusriskiä lisää myös väsymyksen ja alkoholin yhdistelmä.
”Siinä missä alkoholi, myös väsymys on merkittävä onnettomuusriskiä lisäävä tekijä. Pitkään valvominen jo yksinkin vaikuttaa kuin jonkinasteinen humalatila. Väsymys yhdistettynä pieneenkin määrään alkoholia heikentää tutkimusten mukaan ajamista merkittävästi”, Nyholm huomauttaa.
Nyholm korostaa, että jokaisen kuljettajan vastuulla on tarkkailla omaa ajokuntoaan ja huolehtia siitä, että ajaa vain ajokuntoisena.
Yleisin syy väsymykseen on unen puute. Väsymiseen ratin takana vaikuttaa niin unen määrä ja laatu kuin valvomisen kesto.
”Kesät ovat automatkailun sesonkia. Monesti pitkiin ajorupeamiin, yhden pysähdyksen taktiikoihin ja ratissa sinnittelyyn suhtaudutaan jopa ihannoiden. Kun ratissa roikutaan väsyneenä, toimintakunto on jo alentunut merkittävästi. Ajokunnon heikentymistä ei välttämättä osata edes arvioida, eikä väsyneenä tee järkeviä ratkaisuja.”
Vuorokaudesta tulisi raivata aikaa nukkumiseen myös kesämatkojen aikana ja jyvittää ajoetapit etukäteen sellaisiksi, että ajoaika on tolkullinen. Nyholm korostaa, että jokaisen kuljettajan vastuulla on tarkkailla omaa ajokuntoaan ja huolehtia siitä, että ajaa vain ajokuntoisena.
Viisi vinkkiä väsymyksen väistämiseen
Varmistu riittävän pitkistä yöunista ennen ajomatkoja – useimmilla se tarkoittaa kuusi tuntia unta tai enemmän.
Keskeytä ajo, vaihda kulkutapaa tai kuskia, jos väsymys painaa. Kuppi kahvia tai muuta kofeiinipitoista hörpättävää ja vartin tirsat toimivat myös hätäensiapuna.
Tauota kunnolla ja ota pysähdykset huomioon myös reittiä ja ajoaikaa suunnitellessasi.
Jyvitä pitkä ajo useammalle matkapäivälle.
Vältä raskaita aterioita ja tietysti pienintäkin alkoholitippaa.
Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä kyselyllä loppuvuodesta 2024. Kyselyn toteutti Verian marraskuussa 2024 ja siihen vastasi yhteensä 1035 henkilöä, joista autoilevia on 82 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
