Energiajärjestö IEA: "Öljyn kulutuksen huippu koittaa ennen vuosikymmenen loppua"

Öljyntuotannon ja -kulutuksen lakipisteen saavuttamista on ennustettu ainakin viimeiset 20—30 vuotta. Aina ajankohtaa on siirretty eteenpäin ja tuleviin vuosiin.

Uusiutuvien energiamuotojen tuotanto ja kulutus kasvavat, mutta öljyä, kaasua ja kivihiiltä tarvitaan yhä energiapaletissa.

”Näkemyksemme mukaan kuluva vuosikymmen on viimeinen, jolloin öljyn tuotanto ja kulutus vielä kasvavat. Rakenteelliset muutokset liikenteen sähköistyessä ja Kiinan energiantuotannossa vaikuttavat”, vastasi suoraan kysymykseen IEA:n pääekonomisti Tim Gould.

MT vieraili energiajärjestö IEA:n Pariisin-pääkonttorissa yhdessä suomalaisen taloustoimittajaryhmän kanssa. Suomi on jäsenenä mukana IEA:n eri komiteoissa ja hankkeissa.

Vuoteen 2010 saakka ”peak oil” -keskustelu öljyn kulutuksen kääntymisestä laskuun liittyivät huoleen öljyntuotannon ja -lähteiden riittävyyteen. Öljyntuotanto ei kuitenkaan ole ylittänyt huippuaan, kun uusia lähteitä kuten öljyliusketta on löydetty ja otettu käyttöön eri puolilta maapalloa.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääkonttori sijaitsee Pariisissa Eiffel-tornin läheisyydessä. Kuva: Kimmo Lundén

Energiajärjestön pääekonomisti Gould viittasi IEA:n vuonna vuonna 2023 julkaisemaan raporttiin maailman öljyn kulutuksen ja tuotannon huipun lähestymisestä.

"Ajattelemme, että huippu ohitetaan ennen vuosikymmenen loppua, heti vuoden 2028 jälkeen, vuonna 2029 tai 2030, kaiken todennäköisyyden mukaan” arvioi raportin kirjoittajiin kuulunut Ciarán Healy, IEA:n markkina-analyytikko BBC:n haastattelussa.

Talouskasvun hidastuminen vaikuttaa öljyn kulutukseen, mutta öljy pysyy käänteestä huolimatta merkittävänä energialähteenä.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA perustettiin vuonna 1974 vastauksena vuoden 1973 öljykriisiin. Tänään IEA kattaa laajan kirjon energiaan liittyviä aiheita: energiaturvallisuuteeen, sähköistymiseen, puhtaan energian siirtymään, energiatehokkuuteen ja ilmaston muutokseen liittyvät asiat.

IEA tarjoaa analyysejä, tilastoja, politiikkasuosituksia ja raportteja jäsenmailleen.

IEA:n Gould kertoi globaalista sähköistymisestä, joka tarkoittaa huikeita investointitarpeita koko sähkösektorille sähkön tuottamisen, jakeluun ja varastointiin.

”Yli puolet investoinneista energiaan menee sähkösektorille. Aurinko- ja tuulivoimaan, sähkövarastoihin, jakeluverkkoihin, ydinvoimaan, liikenteeseen. Kun energian kokonaiskysyntä on noussut viime vuosina 2,2 prosenttia vuodessa, sähkön kysyntä on kasvanut 4,4 prosenttia.”

IEA on julkaissut ”nollapäästöt-skenaarion” eli mitä innovointeja ja investointeja tarvitaan, jotta EU pääsisi vuoteen 2050 asettamaansa tavoitteeseen leikata hiilidioksidipäästöt nollaan.

Yli puolet investoinneista energiantuotantoon kohdistui yhä vuonna 2024 fossiilisten energialähteiden hyödyntämiseen. Gould arvioi ydinvoiman tuotannon puolestaan kasvavan, kun ”monet Euroopan maat arvioivat suhtautumisensa ydinvoiman tuotantoon ja lisärakentamiseen uudestaan”.

Muutos on merkittävä: investoinnit uusien päästöttömien teknologioiden kehittämiseen ja tutkimiseen ylittävät kaksinkertaisesti fossiilisten energialähteiden tuotannon lisäämiseksi tehdyt investoinnit. Euroopassa uusiutuvat energiamuodot, kuten tuuli- ja aurinkovoima, nähdään myös painotetusti investointeina energiaturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

”Energiassa ei ole vain kysymys teknologioista, vaan niiden käyttöön liittyvistä muutoksista ja kustannuksista. IEA:lla on ollut perustamisestaan lähtien eri teknologioihin ja ulkopuoliseen yhteistyöhön perustuvia ohjelmia, joita tänään on yhteensä 38 kappaletta”, kertoi IEA:n energiaan liittyvistä teknologiatrendeistä ja -innovaatioista vastaava analyytikko Simon Bennett.

Vedyn hyödyntämiseen energiana on kohdistunut jopa hypettämistä liikenteen ja esimerkiksi teräksen tuottamiseksi päästöttömästi.

”IEA julkisti syyskuussa katsauksensa vedyn hyödyntämiseen. Vuosittain vetyä käytetään maailmassa 100 miljoonaa tonnia. Määrä kasvaa, mutta huomattavasti hitaammin kuin moni on odottanut — kupla on puhjennut. Vetyä hyödyntävien projektien määrä kutistui viime vuonna. Harjoitettu hallitusten politiikka ei ole tukenut näitä, ja osa hankkeista on ollut spekulatiivisia alun pitäen.”

Pääekonomisti Gouldin mukaan ongelma on alusta pitäen ollut kysyntäpuolella: kuka lopulta on valmis maksamaan kalliimmat tuotantokustannukset. Sadan miljoonan vetytonnin markkinoilla arvio päästöttömästi tuotetun vedyn määrästä jää noin neljään miljoonaan tonniin.

Aika näyttää, toteutuuko esimerkiksi Blastr Green Steelin päästöttömän teräksen valmistukseen tähtäävä suunnitelma ja tehdasinvestointi Inkooseen. Rahoitus yhtiöltä puuttuu yhä.