Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostaman myös EU-lainsäädäntö ja ennallistamisasetukset määrittävät pikkuhiljaa sitä, mikä on kestävää puunkäyttöä ja mikä ei ole. Kuva: Vesa Marjanen
Puun energiakäytön huippuvuodet saattavat olla jo ohi
Suhdanneherkän metsäalan rooli energiantuotannossa todennäköisesti pienenee uusien, tehokkaiden ja varmojen tapojen rinnalla.Tilaajalle
Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostaman mukaan metsäenergian käyttö tulee laskemaan nykyisestä, mutta ei mitenkään jyrkästi. Kuva: Jaana KankaanpääViime vuodet Suomessa on nautittu energiapuun kovasta kysynnästä ja huippuhinnoista. Markkinoiden vedon taustalla on ollut muun muassa Venäjän puuntuonnin romahtaminen.
Energiateollisuus ry laati Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin sähköjärjestelmävision skenaarioiden pohjalta tuoreet skenaariot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta puupolttoaineilla vuonna 2040. Skenaariot povaavat energiapuun huippuaikojen hiipumista.
Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama muistuttaa, että tulevaisuuden tarkastelua helpottavat skenaariot kuvaavat ääritilanteita. Ne eivät itsessään ole ennusteita.
”Fingridillä skenaariotarkastelu painottaa esimerkiksi sitä, miten heidän pitäisi rakentaa ja missä kohti vahvistaa verkkoa”, Kostama sanoo.
Skenaarioissa teollisuudesta jäävän energiaksi käytettävän puuaineksen käyttömäärän käyrä näyttää tasaiselta niin vuosien 2020–2024 tilastoissa kuin kaikissa kahdeksassa tulevaisuusskenaariossa.
Metsähakkeen käyttömäärä sen sijaan eroaa huomattavasti nykytasosta. Laskelmassa, jossa kaukolämmön kysyntä on -2 terawattituntia nykytasosta, kolmessa skenaariossa energiapuun käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa arvioidaan olevan 3–4 miljoonan kuution luokkaa.
Neljännessä skenaariossa määrä on kuitenkin jopa yli seitsemän kuutiota, joka sekin on nykytasoa vähemmän.
Vastaavassa skenaariossa, jossa kaukolämmön kysyntä on -6 terawattituntia nykytasosta, trendi on saman suuntainen. Kolmessa skenaariossa määrä on noin 2 miljoonan kuution luokkaa, mutta neljännessä skenaariossa luku nousee jopa 5 miljoonaan kuutioon.
Energiapuun käytön selvästi muita skenaarioita suurempi käyttömäärä neljännessä skenaariossa selittyy sillä, että kyseisessä skenaariossa kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään merkittävästi muita skenaarioita vähemmän datakeskusten ja vetyteollisuuden hukkalämpöjä.
Kostaman mukaan skenaariossa tasaisuus juontaa juurensa oletuksesta, jossa metsäteollisuudessa ei tapahdu lähivuosina mittavia rakennemuutoksia. Tehtaiden sulkemisten ja avaamisten ennustaminen on hänen mukaansa on vaikeaa ja ehkä vähän vaarallistakin.
Puu energian lähteenä saattaa Kostaman mukaan olla eräänlainen välivaihe siirtymässä kohti aurinko- ja tuulivoiman sekä muiden päästöttömien energiamuotojen laajempaa käyttöä.
Puunkäytön tulevaisuuden tarkastelun keskeinen näkökulma on puuta hyödyntävien laitosten määrä. Metsäalalla muutoksia oletetaan kuitenkin lähivuosien aikana tulevan. Kostama pitää täysin mahdollisena, että puun energiakäytön huippuvuosi oli jo.
”Suurin osa nimenomaan energiayritysten puun energia käytöstä tapahtuu isoissa sähköä ja lämpöä tuottavissa yhteisvoimalaitoksissa eli CHP-laitoksissa. Näillä näkymin mikään taho ei suunnittele uusien sellaisten rakentamista.”
Jos tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto tulee olemaan sillä tasolla kuin arvioidaan, kehitys heikentää Kostaman mukaan perinteisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa.
”Niillä jo olemassa olevilla yhteistuotantovoimalaitoksilla varmaankin mennään aika aika pitkään. Korvausinvestointeja varmaan voidaan tehdä, mutta kokonaan uusien laitosten rakentamisesta en ole kuullut suunnitelmia.”
Kostaman arvio, etteivät puuta hyödyntävät laitokset laitokset eivät ole ainakaan vuoteen 2030 mennessä välttämättä lähdössä minnekään. Niitä käytetään vähemmän, etenkin kesäaikaan käyttö on hyvin vähäistä.
Puu energian lähteenä saattaa Kostaman mukaan olla eräänlainen välivaihe siirtymässä kohti aurinko- ja tuulivoiman sekä muiden päästöttömien energiamuotojen laajempaa käyttöä.
Myös EU-lainsäädäntö ja sieltä tulevat ennallistamisasetukset määrittävät hänen mukaansa pikkuhiljaa sitä, mikä on kestävää puunkäyttöä ja mikä ei ole.
Kun skenaarioita tarkastellaan yhdessä Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tuottamisen tulevaisuudesta tuottaman jäsenkyselyn kanssa, on lopputulos metsäalan kannalta varovaisen laskusuuntainen.
”Metsäenergia pitää pintansa. Se laskee nykyisestä, mutta ei mitenkään jyrkästi.”
Suomessa energiaksi päätyvä puu on aina sivutuote, joko kasvatushakkuussa tai teollisuudessa. Metsäteollisuuden tehostuminen todennäköisesti kutienkin vähentää tuotantoprosesseista jäävän sivutuotteen määrä.
Teollisuuden puutähteiden saatavuutta on Kostaman mukaan laskelmissa pidetty tasaisena, mutta nopeasti muuttuvien metsäalan suhdanteiden ennustaminen on vaikeampaa.Tehokkaassa ja oikea-aikaisessa metsätaloudessa taas taimikot hoidetaan, eikä tukiksi kelpaavaa puuta päädy energiapuukasaan.
”Metsäenergia pitää pintansa. Se laskee nykyisestä, mutta ei mitenkään jyrkästi.”
Varauksellisuus uusiin energiatuotantomuotoihin heijastuu myös keskusteluun datakeskuksista. Ne vaativat paljon energiaa, mutta Kostaman mukaan Suomen resurssit ja kantokyky riittävät siihen.
Datakeskusten kaltaisten knowledge factoryjen lopputuote ei Kostaman mukaan ei ole konkreettista materiaa, vaan tietoa. Vaikka datakeskuksia kohtaan on vastustusta, muistuttaa Kostama niiden positiivisista vaikutuksista.
”Data ja sen siirto tarvitsee infrastruktuurin siinä missä energiasektorikin. Molemmat tarjoavat monille liiketoiminnoille pohjan, vaikka eivät välttämättä itse tuota vientituotteita. Datakeskusten vaikutusta ei siis tule väheksyä.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
